Cathy ihmemaassa

Ei, en oo syöny sieniä, enkä vetänyt huumeita, enkä edes kunnon kännejä, eli siis ihmemaa ei viittaa harhojen valtakuntaan, vaan ihan tähän arkiseen Australiaan ja siihen, mitkä kaikki asiat hämmästyttää ja kummastuttaa täällä.

Tämäkin maisema on täyttä totta, ja osa minun elämääni täällä

Ykkösenä tulee mieleen pyykkääminen. Ollaan tavattu muutama hassu yksilö. jotka tuntuu olevan sitä mieltä, että pyykin voi pestä kylmällä vedellä ja/tai mahdollisimman lyhyellä ohjelmalla. Mun mielestä tällanen edustaa lähinnä mielikuvituksen puutetta, koska itselle lopputulos oli päivän selvä jo hommaan ryhtyessä. Eli lyhytohjelman jälkeen osa vaatteista tuli koneesta ulos vielä kuivana. Että silleen. Ja kylmällä vedellä nyt ei voi pestä yhtään mitään, Eihän edes pyykkipulveri liukene kylmään veteen. No ei siis mikään ihme, että vaatteet on yhtä tahraisia pesun jälkeen kuin ennen sitä.

On ymmärrettävää, että Australiassa halutaan säästää vettä, varsinkin ne, jotka on riippuvaisia sadevedestä, mutta toisaalta en haluaisi tinkiä puhtaudesta. Enkä missään tapauksessa suostu säästämään vettä tiskatessa, ei astioita voi pestä likaisessa ja rasvaisessa vedessä, vaan vesi vaihdetaan, muuten voi olla varma, että saa ainakin koleran.

Sitten nämä hedelmät ja vihannekset. Suomi ei tuota juuri yhden yhtä hedelmää, koska olemme liian pohjoisessa. Vihanneksia tuotetaan kyllä jonkun verran, mutta oman tuotannon tarjonta ei riitä vastaamaan kysyntään, eli loppu tuodaan ulkomailta. Australiassa melkein kaikkia on tuotettu Australiassa, hedelmät, vihannekset ja eläinkunnan tuotteet (tai aiankin niin meille uskotellaan). Hinnat on pilvissä ja milloinkahan olen viimeksi nähnyt kypsiä tomaatteja missään? Eli laatu (siis mikä laatu) on välillä kakkoslaadun alapuolella.

Olemme Annan kanssa useaan otteeseen miettineet, miten on mahdollista, että juuri mitään tuottamattomassa Suomessa on mahdollista ostaa parempilaatuisia raaka-aineita halvemmalla kuin Australiassa, jossa on paljon kotimaista tuotantoa. OK, Australian palkatkin on pilvissä, mutta minulla on pieni epäilys, että iso prosentti paikallisista hetelmistä kerätään reppureissaajien orjatyövoimalla..

Siellä ne maaorjat ahertaa

Pohdiskelmissa ollaan tultu siihen tulokseen, että varmaan täällä Australiassa ei olla kovin innovatiivisia. No worries-asenne on mennyt liian pitkälle, ja töitä tehdään epäpätevillä ja kalliilla menetelmillä. Ilmeisesti Australia ei harrasta myöskään maataloustukia, kuten Euroopan unioni, jolloin maanviljelijän palkka on sidoksissa pelkästään sadon myyntiin. Mene tiedä muista syistä, ehkä joku osaa selittää.

Kolmas ja viimeinen asia, jota usein ihmettelen, on aussien joustavuus työn suhteen. Lähes kaikki aussit, jotka tunnemme (ei ehkä riittävä otanta luotettavaan tutkimustulokseen), ovat vaihtaneet alaa kerran tai useammin. Australiassa on hyväksyttävää vaihtaa alaa, eikä ihmisiä niinkään kiinnosta millainen koulutus kelläkin on, vaan opettaja voi alkaa kokiksi ja kokki voi alkaa aivan toisen alan yrittäjäksi. Yritäpä samaa Suomessa ja joka paikassa on seinä vastassa, kun "eihän sulla ole muodollista pätevyyttä ja koulutusta tähän". Toisaalta välillä tuntuu, että meininki täällä on niin tehotonta juuri siksi, että ihmiset ovat ajautuneet aloille, joista eivät oikeastaan tiedä mitään, että kaikella on kääntöpuolensa. Kultaisen keskitien keksijälle myönnetään varmaan Nobel.