sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Weekend photos

This time I'll just upload some photos. I went hiking in Divoka Sarka and to see cherry blossoms. Nothing I can write about a lot, so it's mostly pics this time.

Luckily I was a good Finn and went to see the cherries one day earlier than the official cherry blossom viewing. I guess some of the blossoms are already gone today and the weather was nicer yesterday, too.


There is a small hill around Petrinske Sady and on top of the hill there is a fake Eiffel tower. The tower is taller than the real Eiffel if you count the hill, too.

This is Divoka Sarka, it's a huge nature reserve near Prague 6, reaching all the way to the airport. Basically I could have walked home from there had I only known which way to go.

This plant is blooming now, no idea what it is. Tell me, the ones who have the knowledge.

There are also these violet and white flowers, don't know what they are either. I saw people picking some green leaves that looked suspiciously similar to lilies of the valley. Full bags of those leaves left the forest. I hope they were not lilies of the valley and if they were, I hope they will not end up in someone's soup.



Viikonloppu värikuvina

Tällä kertaa teen vaan yksinkertaisen kuvapostauksen. Kävin viikonloppuna pienellä retkellä Divoka Sarkassa ja Petrinske Sadyssa katsomassa kirsikankukkia. Ei sen ihmeellisempää.


Onneksi olin hyvänä suomalaisena päivää etuajassa kirsikankukkaretkelläni (Facebook mainosti kirsikankukkia sunnuntaille), varmaan tänään osa on jo karissut ja toisekseen eilen oli paljon kivempi sää.



Petrinske Sadyn luona on pieni kukkula, jolla topottaa valheellinen Eiffel-torni. Torni on korkeampi kuin aito Eiffel, jos vuorikin lasketaan mukaan.

Divoka Sarkan maisemia. Divoka Sarka on suuri luonnonpuisto, joka ulottuu lentokentän liepeiltä aina tänne meidän Praha 6:n asti. Olisin siis voinut kävellä kotiin, jos olisin vaan tiennyt, mihin suuntaan lähteä.

Tällainen keltainen pensas kukkii nyt, mikä lienee, kertokaa te viisaammat.

Ja sitten kukkii nämä violetit ja valkoiset pikku kukat, en tiedä mitä nämä ovat. Sen lisäksi näin, kuinka porukka keräsi vihreitä lehtiä, jotka epäilyttävästi näyttivät kielon lehdiltä. Niitä lähti metsästä säkeittäin, mitä sitten lienevätkin, toivottavasti ei ainakaan kieloja ja jos ovatkin, niin toivottavasti ei ainakaan keittöhommiin.


sunnuntai 8. huhtikuuta 2018

Dig up her bones

I have been planning to visit Kutna Hora as long as I have been here. The city is quite near to Prague, it only takes an hour in train to reach it. The old town of Kutna Hora is listed as Unesco World Heritage site. There are massive and impressive cathedrals in the city but probably the most interesting and unique place is the Sedlec ossuary, or the Bone Church.
Saint Barbara's Cathedral was build to show the wealth of the city
I decided to opt for a guided tour in Kutna Hora through meet up. Somehow I feel that trying to do sight-seeing independently always fails. Either I don't even know what to look for or get lost on the way and end up seeing nothing much. I wanted to be sure to see all the interesting spots in Kutna Hora without the fear of missing out on something. Tours also offer an easy way to see places, I didn't need to worry about buying the tickets or spend an hour contemplating which restaurant would be the best for lunch. Quite possibly I will participate in some other tours in Czech Republic later this summer. Anyway, let us return to Kutna Hora.
View of the city 
The city was established around silver mines that made it so wealthy that it even competed for the title of capital city for some time. However, a silver mine doesn't produce silver forever and when the all the silver was gone, the city lost some of its importance and became an ordinary city the biggest employers of which are a tobacco factory and most likely tourism.
Honey, I want to redecorate the house, what about a bone chandelier in the living room?
Saint Barbara's Cathedral and the Cathedral of the Assumption of Our Lady and John the Baptist are worth seeing but the main attraction is surely the ossuary. The ossuary is a relatively small chapel surrounded by a cemetery. The cemetery served as the final resting place of victims of epidemic plague and Hussite Wars. When the construction of the chapel began, some old mass graves were exhumed in the process.

This far our story remains normal. After all, it is not at all rare to find an old cemetery under a construction site. However, that is where this story gets a bit twisted when someone got a strange idea of re-purposing these bones that had been accidentally unearthed again as building material for the new chapel. So the project got named "the respectful memorial of the dear departed victims of wars and plague" or something in that vein to make it sound legitimate and the bones were arranged into huge. landslide-like piles, chandeliers and so on. The chapel is disgusting, shocking, unique, interesting, strange and probably that is why people flock there. I feel like a certain about of dark humor was in the air when the bones were being arranged. And think about it, if your job feels unpleasant from time to time, it's nothing in comparison to the job of the poor monk who had the task of decorating the church with bones.


There was a small food festival on Saturday, too, and we had lunch there. After lunch we walked around the city a bit. The weather is already relatively warm during daytime, so all in all the trip was a very interesting experience, one of the best days in Czech Republic this far. I recommend a trip to Kutna Hora in case you are heading to Prague. Hopefully there is no other such bone church anywhere else. And moreover, if you thought afterlife might get boring, worry no more. You never know when your bones will get dug up and put on display. The Egyptian mummies probably never imagined they'd leave Egypt thousands of years later and tour the world. Some of them are now in Prague, I guess I will have to go and see them.

Luiseva viikonloppu

Älkää peljästykö, kyseessä ei ole uuden superdietin kuvaus, vaan päiväreissu naapurikaupunkiin. Olen miettinyt Kutna Horassa käyntiä koko sen ajan, kun olen ollut Prahassa. Kutna Hora on kaupunki noin tunnin junamatkan päässä Prahasta, ja Kutna Horan vanha kaupunki kuuluu Unescon maailmanperintöluetteloon. Kaupungissa on mahtavia katedraaleja ja eniten markkinoitu nähtävyys Sedlecin luukirkko. 
Pyhän Barbaran katedraali, joka rakennettiin näyttämään kaupungin vaurautta
Päätin osallistua opastetulle kierrokselle, jonka löysin Meet up-ryhmästä. Tuntuu, että kun matkailen omatoimisesti, en koskaan näe kaikkia tärkeimpiä nähtävyyksiä koska en edes tiedä, mitä lähtisin etsimään, ja jos tiedänkin, niin sitten kuitenkin eksyn matkalla. Opastetulla kierroksella ei ole sitä vaaraa, ja näkee varmasti kaiken tärkeän kaupungista, ei tarvitse murehtia junalippujen ostamista, eikä kulutttaa tuntia sen miettimiseen, missä syö lounaan. Paljon mahdollisesti lähden toistekin opastetulle kierrokselle Tsekeissä. Mutta joka tapauksessa takaisin Kutna Horaan.
Kaupunkinäkymää
Kaupunki perustettiin aikanaan hopeakaivoksen ympärille, ja se oli jopa niin rikas ja menestyvä, että kilpaili pääkaupungin roolista. Kaupungin varallisuus alkoi kuitenkin vähetä, kun hopeakaivoisten tuotanto ehtyi ja siitä se on pikku hiljaa taantunut tavalliseksi kaupungiksi, jonka suurimpia työnantajia on tupakkatehdas ja oletettavasti turismi.

Pyhän Barbaran ja Neitsyt Marian katedraalit ovat hienoja ja vaikuttavia, mutta luukirkko on varmaan kohde, jonka takia turistit etupäässä kiinnostuvat Kutna Horasta. Luukirkko on kooltaan melko pieni katolinen kappeli, jota ympäröi hautausmaa. Hautausmaalle on aikanaan haudattu niin ruton uhreja kuin sodissa kaatuneitakin. Kun kappelia alettiin rakentaa, hautausmaalta kaivautui esiin joukkohautoihin työnnettyjen ihmisten luita. 
Kulta, haluan luisen kattokruunun olohuoneeseemme..
Okei, tähän asti tarinamme etenee ihan normaalisti, sillä kaikkihan tietävät, että rakennustyömaat joskus sattuu entisen hautausmaan paikalle. Mutta tämän jälkeen tapahtumissa on uniikki käänne, sillä joku keksii, että nämä luut, jotka epähuomiossa ponnahtivat taas maan päälle, olisivat loistavaa rakennusainesta kappeliin. Sen varjolla, että kappelista tuli sotien ja ruton uhrien viimeinen muistopaikka ja leposija, vainajien luista askarreltiin massiivisia maanvyörymän oloisia luuvuoria, kattokruunuja ja muita koristeita. Kappeli on järkyttävä, ällöttävä, outo, uniikki, kiinnostava, epämiellyttävä, mitä muuta. Ehkä juuri sen takia se kiinnostaa ihmisiä.  Paikassa on aistittavissa mielestäni pieni mustan huumorin pilkahdus. Lisäksi, jos oma työsi tuntuu epämiellyttävältä, ajattele sitä munkkiressukkaa, jonka tehtävä oli järjestellä luut kauniisti paikalleen. 

Luuvyörymä 
Kaupungissa oli lauantaina myös pieni ruokafestari, jossa kävimme syömässä lounasta ja sitten käveltiin lähiympäristössä painattelemassa ruokaa. Tsekeissä on jo aika keväinen sää, välillä tarkeni t-paidassa ja päivä oli mukava, yksi parhaimmista päivistä tässä maassa koko aikana. Joten suosittelen, jos matka käy Tsekkeihin, kannattaa ottaa Kutna Hora listalle. Taivaan kiitos maailmassa ei vissiin ole toista vastaavaa luukirkkoa. Ehkä tässä tarinassa on myös toivoa siitä, että elämä kuoleman jälkeen ei välttämättä käykään tylsäksi, sillä koskaan ei tiedä, milloin haalenneet luut kaivetaan kuopastaan ja niistä värkätään kastemaljoja. Ei Egyptin muumiotkaan varmaan koskaan ajatelleet, että monta tuhatta vuotta myöhemmin ne lähtisivät seikkailemaan maailmalle. Niitä on nyt täällä Prahassa, menen varmaan katsomaan niitäkin. 

maanantai 2. huhtikuuta 2018

Easter in Austria

The Sun has appeared again and brought my long-lost motivation back. I realized I haven't one any of the things I planned to do while living in Prague. I decided to stop planning and start acting and booked a short holiday in Austria for Easter weekend. It only takes about 4 hours in a bus to reach Vienna and after the distances in Australia that is nothing. It is a amazing to be able to travel to another country in 4 hours. If you travel 4 hours in Australia you are still in your own backyard and not even very far away from the house.
Renewable energy being created
I like going for drives. Sorry for thinking in such a non-ecological manner but sometimes I miss so much just getting into the car and driving somewhere according to my own schedule, not necessarily to arrive anywhere but just to see the landscapes and be on the way. It's too bad I've become so scared of driving. There are plenty of attractive and idyllic little villages on the way to Vienna on both sides of the border but now I will never be able to explore them because I am too scared to drive out of Prague. Especially because there is an on-going construction on the highway. It was a pain in the ass to sit in the bus for an hour and notice we had only moved some silly kilometers. Even though I must admit the road needs fixing really badly.

Got to love Austria for their interest in renewable energy; there were a lot of wind turbines to be seen on the way. I've heard some people don't like them because they are ugly. Well, we might all ask ourselves if Chernobyl inside a concrete shell is pretty? I think it was fun to see the wind turbines doing their thing. It becomes the landscape much better than a nuclear fallout.


The holiday itself was limited to eating, walking and eating because unfortunately Austria was closed for Easter. I participated in a guided walking tour and got to see the must-see things, e.g. the balcony from which Hitler informed his annexation of Austria. I also learned that before the world wars Austria had the fifth biggest navy in Europe. That's quite and achievement from a landlocked country which is known for its mountains, not for its lakes.

Spring has already arrived in the central Europe but the weekend was very windy and thus cold. Being outdoors didn't feel like such a good idea but I managed to take some photos and see some strange things:
What is this? A new way to deliver newspapers?

What what WHAT? The sign for pharmacy should be green, with a snake and a goblet?
On the way I was thinking how easy it is to move between countries in Europe. No passport control, no nothing. On the border there was an abandoned office, probably the old customs. Landscape and architecture didn't change. Actually, they don't change much from Gdansk to Vienna (yes, I once went from Gdansk to Prague by bus. 14 hours. OMG).
On the border you can find a shopping mall, casino, amusement park and many many other things

To put it short, if you are interested in culture, opera, history etc, Vienna is the place to go. Weekend travelers, consider yourselves warned, Sunday is not a business day and shops are closed. Because of religion. So there is still a spot on Earth that is not ruled by capitalism. Sunday was really quiet, it had kind of eerie end-of-the-world feeling, a handful of people staring at the shop windows longingly. Tap water is drinkable, it comes from the Austrian Alps.

On the way back to Prague I saw a really strange sight. There were grown up guys with decorated tree branches on the way. In Finland it is a tradition for kids to go from house to house on Palm Sunday with decorated willow tree branches to bring blessings to the house but that is not the only reason I was surprised to see the men. The real surprise was to see a guy with an entire small tree decorated with bras. Looking for a fertile summer, walking around with is 3 meters.something rod?

Pääsiäinen Itävallassa

Aurinko syttyi taivaalle kevään merkiksi ja tajusin, etten ole tehnyt juuri mitään niistä lukemattomista asioista, joita kuvittelin tekeväni, kun muutin Tsekkeihin. Päätin siis lopettaa jahkailemisen ja pääsiäisen pitkän viikonlopun ajaksi varasin miniloman Wieniin, koska se oli listaykköseni. Matka Prahasta Wieniin bussilla kestää nelisen tuntia, mikä ei Australian etäisyyksien jälkeen tunnu miltään. Ai että neljässä tunnissa voi matkustaa maasta toiseen? Vau, Australiassa jos matkustaa neljä tuntia on edelleen omalla takapihalla, eikä edes kovin kaukana päärakennuksesta.

Matkalla näkyi uusiutuvaa sähköntuotantoa
Tykkään käydä ajelulla. Anteeksi tämä epäekologinen ajatus, mutta minulla on välillä ikävä sitä, että voisi vaan hypätä autoon ja ajella jonnekin oman aikataulunsa mukaisesti, ei ehkä niinkään päästäkseen perille jonnekin kuin ihan vaan pelkästään siitä ilosta, että näkee maisemia. Harmi, että pelkään nykyisin autoilua niin, ettei tulisi mieleenkään lähteä Tsekin teille kokeilemaan. Matkalla oli upeita, idyllisiä pikku kyliä, joita en nyt sitten koskaan pääse näkemään ja kokemaan, kun en uskalla ajaa Prahasta ulos. Varsinkin, kun siellä on tietyömaa, tuonne Itävallan suuntaan mennessä. Oli rasittavaa istua pääsiäisen menoliikenteen ruuhkassa, vaikka pakko kyllä myöntää, että tie on aika kipeästi kunnostuksen tarpeessa. Joka tapauksessa tunnin ajan muutaman kilometrin matkaa junnatessa tuli mieleen Ismo Leikolan parodia "sisko tahtoisin mennä, mutta moottoritie on kesken".


Itävalta sai ensimäiset plus-pisteet tuulivoimalapelloistaan. Aivan mahtavaa, uusiutuvaa energiaa. Nämä tuulivoimalat jakaa jonkin verran mielipiteitä, koska jotkut ajattelevat, että ne on rumia. No, onko betonikuoreen valettu Tsernobyl sen kauniimpi? Omasta mielestäni tuulivoimaloiden touhuja oli kiva katsella bussin ikkunasta. Kyllä se aina radioaktiivisen laskeuman voittaa.


Itse loma Itävallassa kutistui muutamaan aktiviteettiin, koska valitettavasti Itävalta oli suljettu pääsiäiseksi. Menin opastetulle kävelykierrokselle about neljänkymmenen muun väärään aikaan Wieniin saapuneen turren kanssa. Kierros oli mielenkiintoinen ja näin kaikki tärkeimmät nähtävyydet vähällä vaivalla, esimerkisi parvekkeen, jolta Hitler ilmoitti Itävallan valloituksestaan. Opin myös sen, että ennen maailmansotia Itävallalla oli Euroopan viidenneksi suurin laivasto. Melkoinen saavutus maalta jolla ei ensinnäkään ole metriäkään omaa rantaviivaa ja toisekseen joka on lähinnä tunnettu vuorista eikä järvistä.

Kevät oli jo pitkällä keskellä Eurooppaa, mutta tuuli kävi kylmästi, eikä ulkoilu sen takia tuntunut kovin hauskalta, mutta kuljeskelin keskustan alueella ja kuvasin hienoja palatseja ja muutaman Itävallan erikoisuuden:
Mitä tämä tarkoittaa? Uusi tapa jakaa sanomalehdet?
Mitä mitä MITÄ, eikö apteekin merkin kuulu olla vihreä ja siinä on käärme ja pikari?
Matkalla tuli mieleen, miten helppoa Euroopassa on siirtyä maasta toiseen. Ei ole passimuodollisuuksia, vanha raja-asema näytti todella ränsistyneeltä ja suljetulta. Maasta toiseen siirtymistä ei huomannut muusta kuin siitä, että opastekyltit alkoivat olla saksaksi. Arkkitehtuuri ja maisemat säilyvät samana, oman kokemukseni mukaan itse asiassa Gdanskista Wieniin asti. (Kyllä, menin joskus bussilla Gdanskista Prahaan, 14 tuntia. Herrajestas.)
Raja-alueella voi shoppailla, käydä kasinolla ja leikkipuistoissa yms
Okei, tiivistettynä: Wien on kiva turrekohde kulttuurista, taiteista ja oopperasta sun muusta kiinnostuneille, mutta viikonloppumatkailijan kannattaa huomioida, että sunnuntaisin Itävalta on kiinni, koska katolilaisuus. On siis vielä olemassa maa, jossa kapitalismi ei päätä kaikesta. Sunnuntai oli tosi hiljainen, kaupungissa oli vähän maailmanlopun tunnelmaa, kun harvat ihmiset kävelivät kaupungilla töllistelemässä suljettuja kauppoja. Vesijohtovesi on juomakelpoista ja mainittakoon, että se tulee Alpeilta asti.

Paluumatkalla Tsekin puolella näin aikuisia ukkoja virpomassa. Ihan totta, niillä oli värikkäillä nauhoilla koristeltuja oksia. Yhdellä oli itse asiassa kokonainen pieni puunrunko ja siinä roikkui rintaliivejä. Hedelmällinen kesä tulossa tälle monimetrisen vapansa kanssa liehujalle?