Segovian vanha kaupunki ja kuinka Espanja sai tapaksensa

Segovia

"Eikö olisi  kiva mennä Segoviaan päiväretkelle?" Kaverini ehdotti tätä varsin radikaalia lomanviettotapaa. Eikö minun siis tarvitsekaan pysyä samassa kaupungissa koko lomani ajan? Itsehän olin suunnittelemassa jälleen uutta ostosreissua, mutta ajatus siitä, että näkisi muutakin kuin helvetillisen nelikerroksisen Primarkin Gran Vialla oli kieltämättä houkutteleva. Onhan se nimittäin niinkin, että t-paidan voi ostaa missä päin maailmaa vaan, mutta joka paikassa ei voi nähdä antiikkista advetuktia. Segoviassa pääsee myös katsomaan vanhaa linnaa ja katedraalia, joihin on tosin sisäänpääsymaksu. Sen sijaan ilmaisia nähtävyyksiä ovat esimerkiksi nukkemuseo (sellaisia nukkeja, joita on nukketeatterissa) ja hostelli, jossa runoilija Antonio Machado asui ollessaan opettajana Segoviassa. Talomuseossa kannattaa käydä ihan vaikka siksi, että pääsee näkemään perinteisen talon.

Nukketeatterin nukkeja 

Segoviassa on olemassa myös juutalaismuseo, joka esittelee Espanjan juutalaista yhteisöä. Pääsimme luikahtamaan museoon ilmaiseksi, koska se oli juuri menossa kiinni, joten meille jäi vain 20 minuuttia aikaa kiertää näyttely. Mukavaa, että päästiin kuuitenkin vielä sisään, vaikka oltiinkin myöhässä. Koko päivän kävelyn jälkeen päätimme mennä drinkeille museon lähellä olevaan ravintolaan odottamaan junaamme. Junaan mennessä on muuten eräänlainen turvatarkastus, matkatavara joutuu menemään läpivalaisuun.

Advetukti

Matka Segoviaan Madridista vie junalla vähemmän kuin tunnin, eikä hintakaan päätä huimaa, edes takaisin pääsee parilla kympillä. Matkalla voi ihastella junan ikkunasta upeaa maaseutua. Ja perillä odottaa mahtava advetukti. Ei voi kuin ihmetellä, kuinka se on rakennettu ilman moderneja mallinnusohjelmia ja tekniikkaa. Sekin on aika ihailtavaa, että se on vielä pystyssä. Kuinka moni meidän ajan rakennuksista on pystyssä noin tuhannen vuoden päästä? Segoviassa on siis paljon historiaa ja kaupunki on mainio viikonloppukohde, jos Madridin elämänmeno alkaa väsyttää. Voi syödä ulkona, tehdä vähän ostoksia ja vaikka mennä kävelylle. Mutta jos tekee mieli aktiivilomalle, kannattaa varmaan mennä jonnekin muualle.

Kuinka Espanja sai tapaksena- tarina kuten sen kuulin kävelykierroksella

Olipa kerran kuningas, joka oli oikeamielinen ja reilu ja aina kansalaistensa etua ajatteleva sun muuta. Kuten ymmärrät, kunigas työskenteli väsymättä kansansa hyväski, oli loistava politikko ja vielä loistavampi taktikko, mutta sellainenkin kunigas kaipaa joskus lomaa, ja tarinamme kunigas päätti lähteä rannalle. Kuninkaalle oli mieleen juoda hyvää viiniä, syödä hyvää ruokaa ja muuten vaan nauttia kauniista rantamaisemasta. Mutta kaikki ei ole miltä näyttää. Kun kunigas yritti rentoutua viinilasinsa ääressä upeaa merta katsellen, tuuli pöllytti hiekkaa hänen lasiinsa. Jos juo rannalla, saa hiekkaa juomaansa, niin se vaan toimii, jopa kansan johtajille.

Tapas

Kuningas pyysi tarjoilijaa tuomaan uuden lasillisen viiniä, ja totta kai tarjoilija kiirehti toteuttamaan toiveen. Mutta kuinka ollakaan, viinilasiin lensi kärpänen, ja jälleen kuningas tilasi uuden lasillisen. Ja taas meni hiekkaa lasiin, ja sitten kärpäsiä, ja sitten hyvä jos ei kulkukissoja, ja -koiria tullut kärkkymään tilkkasta kuninkaan viinistä.

Tämä ei ole tapas, vaan lounaani, mutta ruokaa kuitenkin

Kuningas tilasi lasin toisensa jälkeen, ja kuten arvata saattaa, kelpo tarjoilijamme alkoi jossain vaiheessa hieman hiiltyä kuninkaaseen. Voihan ny veen kuningas, mikä senkin tänne lennätti, miksei se mennyt johonkin muuhun rantaravintolaan? Mutta eihän sellaista maansa johtajalle voi mennä sanomaan, jos mielii pitää päänsä harteilla. Joten tarjoilija kehitti nerokkaan idean. Hän laittoi siivun kinkkua kuninkaan viinilasin päälle. Kuningas ihmetteli kinkun merkitystä ja tarjoilija ilmoitti, että se on "tapa" (peite). Kuninkaan mielestä uusi tapa tarjoilla juoma oli niin loistava, että hän päätti esitellä sen koko valtakunnalleen. Niin Espanja sai tapaksensa.

Tapas on mielestäni aivan mahtava keksintö, ja parasta siinä on se, että se voi olla mitä tahansa. Sämpylöitä, hampurilaisia, paellaa. Mitä vaan. Menimme ystäväni kanssa tapakselle, tilasimme drinkit ja hampurilaiset ja lysti maksoi alle 6 euroa, eli ei ole hinnalla pilattu. Plus ei pitäisi koskaan pelkästään juoda, se ei ole hyväksi itselle, eikä ympärillä oleville ihmisille ;) 

Madrid

Nyt on synkän tunnustuksen vuoro. En ole koskaan ymmärtänyt eläkkeelle jääneiden suomalaisten Espanja-vouhotusta. Tottahan toki talvi Aurinkorannalla voittaa Suomen talven mennen tullen, enemmän aurinkoa ja vähemmän lunta, mutta onhan siinä lähitienoolla muitakin paikkoja, joissa on aurinkoa ympäri vuoden. VOi mennä vaikka Italiaan tai Kreikkaan, Turkkiinkin jopa. Kaikkein hurjimmat tapaukset kuuluvat menevän Israeliin tai Pohjois-Afrikan maihin. Mikä järki on mennä joka vuosi samaan paikkaan, kun se on jo kerran nähty? Nyt olen kuitenkin päässyt tähän Espanja-innostukseen käsiksi ja alan ymmärtää, mitä sen takana on. Vaikea kuvitella, että itsekään kyllästyisin Espanjaan ihan ensimmäiseen kymmeneen vuoteen. Toivottavasti ei ihan eläkeikään tarvitse odottaa sinne muuttoa.

Ensinnäkin ruoka on ihanaa. En itkisi ollenkaan, jos voisin joka aamu syödä churroja aamupalaksi. Churrot on kuin huumetta, voi jäädä koukkuun, ja hälyttävän suuri läskimakkara onkin jo ilmestynyt sikspäkkini päälle hyllymään viikon aikana. Ystäväni oli vähintäänkin järkyttynyt, kun kerroin ahkeroineeni viisi churroa aamupalaksi. Kuulemma ei niitä niin paljon tarvitse syödä. Minkäs teet, kun sellaisen lautasen tarjosivat kahvin kanssa. Eikä ne kiusaukset siihen loppuneet, tuli mätettyä muutakin varsin epäterveellistä ja lihottavaa. Löytyi vielä Don Simonin sangriakin ja siitä se ajatus sitten lähti. Litra sangriaa viilenee tälläkin hetkellä jääkaapissani iltaa odottamassa. Pitää varmaan pistää itsensä dietille ennen joulua. Pelkkiä vihreitä vihanneksia ja vähän sangriaa.

Ravintoloista puheen ollen Espanjan ravinteleissa on yksi yllättävä piirre. Tarjoilijat nähkääs on aika usein miehiä, vieläpä keski-ikäisiä tai vanhempia. Suomessa ja muualla päin missä olen oleskellut tarjoilijan työ on yleensä melko nuorten likkojen hommaa. Pisti miettimään, mistä ero johtuu. Onko Espanjassa yleisempää, että naiset on kotona hoitamassa taloutta ja kersoja, jos niitä on? Onko naisten vaikea lähteä työmarkkinoille? Vai onko tarjoilu yleisesti ottaen vaan "miehistä" hommaa? Australiassa näki kaupan kassalla usein miehiä. Siinä toinen esimerkki työstä, joka Suomessa on yleisemmin naisten hommaa.

Ja sananen asiakaspalvelusta. Palvelu kyllä toimii, ei siinä mitään, mutta on toisinaan mielestäni "välinpitämätöntä". Ei siinä mielessä, että palvelutoimihenkilö olisi leipääntynyt hommaansa, tai palvelu olisi huonoa. Asiakasta kohdellaan kuin ketä tahansa ihmistä, turha odottaa ekstraa vain koska päädyit syömään tässä ravintolossa, etkä tuossa viereisessä.

Kuka voisi sanoa ei churroille ja suklaalle?

Tulin loman kunniaksi käyneeksi myös kampaajalla, ja siksikin, että eihän sitä töissä ollessa ole koskaan aikaa mennä kampaajalle. Kokemus oli tosi huvittava, sillä kampaajan englanti oli yhtä sujuvaa kuin minun espanja, mutta jotenkin siitä silti selvittiin ja tuloskin on aivan loistava. Kai hän katsoi tukkaani ja tajusi, että yritän selittää haluavani samanlaisen tyylin. Joskus on hyötyä siitäkin, että on ennalta arvattavissa.

Ylättävää kyllä aika usein Madridissa palvelu tuli espanjaksi, vaikka henkilökunta ymmärsikin, mitä englanniksi selitin. Turisteja riittää, mutta maan kieli on espanja ja sillä siisti. Sanavarastoni kasvoi huomattavasti viikon aikana. Osaan jo tilata ruokaa ja laskun espanjaksi.

Ruuan ja kauneudenhoidon ohella Madridissa ja muualla Espanjassakin, voi kokeilla myös kulttuuria. Kävin katsomassa kuninkaallista palatsia, jonne on ilmainen sisäänpääsy maanantaista torstaihin neljästä kuuteen, mutta kannattaa varautua jonottamaan. Tuskin sitä on koskaan ainoa, joka pitää ilmaisesta. Valokuvia ei palatsin varsinaisissa huoneissa harmi kyllä voinut ottaa, mutta ymmärrettävistä syistä. Yhtäkään kierrosta ei varmaan koskaan saataisi loppumaan, kun porukka jäisi räpsimään kuvia. Nyt ei teillä ole muuta mahdollisuutta kuin luottaa sanaani, että huoneet olivat upeita, mahtavat, syvät värit kankaissa ja seinäpinnoissa. Ohimennen mainiten, kuninkaallinen perhe ei asu tässä virallisessa palatsissa, vaan pienemmässä palatsissa muuallapäin. Tässä suuressa palatsissa on komeat yli 3000 huonetta. Ei yksi perhe niin paljon tilaa tarvitse, vaikka olisikin kuninkaallinen perhe.

Katedraali itsemurhapisteeltä nähtynä- ei hätää, tikkaat jäi kotiin 

Palatsin vieressä komeilee Almundenan katedraali, joka on ensimmäinen uskonnollinen paikka, jossa olen nähnyt ilmaisen wi-fin. Tai ehkä en ole aiemmin kiinnittänyt asiaan huomiota. Tähän asti olin kuvitellut, että ihmiset käyvät kirkossa hengellisten tarpeidensa takia, eikä siksi, että voisi roikkua sosiaalisessa mediassa ja selata tuntemattomien ihmisten Instagram-tilejä. Kuulostaa vähän harhaoppiselta. Mitä inkvisitiokin moisesta sanoisi?

Sisäänkäynti palatsiin

Lue nyt ainakin edes Raamattua ja kuuntele hengellistä musiikkia

Madridissa on saatavilla ilmaisia kävelykierroksia. Kävin yhdellä, ja se oli todella opettavainen. Näin maailman vanhimman ravintolan ja paikan, joka kantaa kyseenalaista mainetta kuuluisana itsemurhapisteenä. Tämä paikka, jonne porukka tapasi tulla päättämään kärsimyksenä, on osa Segovian viaduktia. Idea on ollut hypätä sillalta, kunnes sitten erään kerran kävi niin, että joku onneton itsemurhaaja hyppäsi sillalta, mutta sattui laskeutumaan alla kävelleen persoonan niskaa, ja tämä kävelyllä ollut henkilö kuoli, ei suinkaan se, joka yritti itsemurhaa. Sen jälkeen helpoimmalle itsemurhapaikalle on laitettu korkea este. Oppaan mukaan Espanja on manana-maa. Kun epätoivoiset päivänsä päättäjät tulevat sillalle ja huomaavat, että homma on tehty turhan hankalaksi, he joko hakeutuvat muualle tai ajattelevat, että no, manana tulen takaisin tikkaiden kanssa.

Jatkan Espanjasta jutustelua. Tällä hetkellä olo on aivan nuutunut, saavuin aamulla Prahaan surkeasti nukutun yön jälkeen, ja tarvitsen pienen kofeeiniannostuksen nyt. Ja illalla vähän sangriaa. Menin Espanjassa ihan hunningolle.