Astronomy and promises

I've made a promise to myself. I am the hermit  kind of person who doesn't enjoy going out and being social. I'd rather just go directly home after work and spend the evening doing ordinary stuff like cleaning, cooking and surfing the internet. So I made a rule that I have to do something at least four nights a week. It doesn't matter so much what that something is, it can be just going to the mall (and I guess it will be that quite often) or for a coffee but I have to do something. Why? Because life cannot be just going to the office and coming back to the apartment. It gets very boring. Even if I am tired after the day, I still have to do something. So I guess I will enroll to a language course and yoga to kill time.

Yesterday I was living up to the expectation and went for a free walking tour around Prague. The tour covered the Old City, Jewish Quarters, Charles Bridge, Astronomical Clock and what not. There is an interesting legend related to the Astronomical Clock. The clock states back to 1410, being the oldest still functioning astronomical clock in the world. It was built by Mikulas of Kadan and Jan Sindel but the story has it that the idea of the clock was conceived by Jan Ruze, alias Hanus. At that time the clock was a sensation, it had parts that moved automatically, and its beautiful design appealed to people. Tourists came to see the clock and the Prague Councillors grew worried. What if clockmaker Hanus succumbed to greed and agreed to build another astronomical clock in another city? That would mean all the tourists that flocked to Prague to see the clock and spend their money in the shopping streets of the city would go to that another city to see that another clock. It could not be so.

So, the councillors decided to eliminate clockmaker Hanus, just in case. They got him drunk as a skunk and cut his tongue and blinded his eyes so he could never build another clock nor could he teach anybody else the secrets of the clock. And because all the  medieval stories must be repulsive, the story ends with clockmaker Hanus committing suicide by falling inside the clock. The wheels of the clock broke his body but his body broke the fine mechanics of the clock. It took a hundred years before the city of Prague was able to find a clockmaker clever enough to repair it. It's the revenge of clockmaker Hanus. As I said, the clock is still working perfectly. Every hour during the day the clock is set in motion. A set of Apostoles appear from a small door, and the skeleton decorating the clock starts hammering something. The show is a disappointment to modern people accustomed to modern technology, but we have to keep in mind that 600 years ago the standards were totally different.

Tourists gather to see the clock show

The walking tour lasted two and a half hours. It was an extremely warm day and after the tour I slept two hours. I never take a nap unless I'm sick. A bit worried now.. Prague has a strange effect on my body. Well, that's enough of my health. Today I went to an outlet store with my friend but luckily didn't buy anything. Tomorrow I will go for a coffee, on Tuesday there will be a team building event and, on Wednesday there is a possibility to visit a Tibetan evening, on Thursday Latin American food and culture festival begins, on Friday I am moving to my new room and on Saturday I will go to Ikea to buy all the stuff I need for the room. So, the week looks well planned. Great!

Lupauksia ja astronomiaa

Tein lupauksen itselleni. Olen erakkotyyppinen persoona, joka ei tykkää käydä ulkona, eikä olla sosiaalinen. Töiden jälkeen ryömisin mieluiten kotiin ja hautautuisin kotiaskareiden ja internetin pariin, joten tein säännön, jonka mukaan ainakin neljänä iltana viikossa minun pitää tehdä jotakin. ei sillä niin väliä mitä, kunhan vaan teen jotakin. Menen vaikka ostariin (todennäköisin vaihtoehto) tai kahville. Kunhan vaan keksin jotain tekemistä. Miksi? Koska elämä ei voi koostua pelkästään töihin menosta ja asuntoon palaamisesta. Se käy aika tylsäksi. Vaikka olisin kuinka väsynyt töiden jälkeen, jotain pitää keksiä. Ehkä ilmoittaudun jollekin kielikurssille ja joogaan.

Valitettavasti patsaan tausta on todella epäinspiroiva..

Eilen aloin elää lupauksen mukaisesti ja menin ilmaiselle kävelykierrokselle kaupungille. Kierros esitteli kaupungin tärkeimmät nähtävyydet, kuten Vanhan Kaupungin, juutalaiskorttelin, Charles Bridgen, astronomisen kellon ja vaikka mitä muuta. Astronimiseen eklloon liittyy jännitävä legenda. Kello on mitannut aikaa Prahassa vuodesta 1410, ja sen on maailman vanhin yhä toimiva astronominen kello. Kellon rakensivat Mikulas Kadan and Jan Sindel, mutta sanotaan, että kellon ajatuksen loi alunperin Jan Ruze, alias Hanus. Omana aikanaan kello oli sensaatio, siinä oli automaattisesti liikkuvia osia ja sen kaunis ulkomuoto vetosi ihmisiin. Turistit parveilivat Prahaan katsomaan kelloa, ja se huolestutti kaupunginvaltuustoa. Entä jos kellomestari Hanus sortuisi ahneuden kavalaan syntiin ja lupaisi rakentaa vastaavan kellon johonkin toiseen kaupunkiin? Sitten kaikki turistit, jotka kellon nähtyään kantovat tilipussinsa Prahan kauppakaduille, menisivät siihen toiseen kaupunkiin katsomaan sitä toista kelloa ja Praha saisi sanoa hyvästit saapuville rahavirroille. Eihän sellainen sovi.

Joten kaupunginvaltuusto päätti eliminoida kellomestari Hanusin. Miesparka juotettiin aivan ämkyräkänniin ja siinä toivottomassa tilassa kellomestarin kieli leikattiin irti ja silmät puhkottiin, jottei kellomestari voisi koskaan rakentaa toista kelloa, eikä sen puoleen opettaa kenellekään kellon rakentamisen saloja. Ja koska keskiaikaisten tarinoiden kuuluu olla hiukkasen yököttäviä, tarinamme lopuksi murtunut kellomestari Hanus teki itsemurhan hyppäämällä kellon rattaisiin. Kellon rattaa tuhosivat hänen ruumiinsa, mutta hänen ruumiinsa tuhosi kellon mekaniikan. Prahan kaupungilta meni sata vuotta löytää yhtä taitava kellomestari korjaamaan Hanusin aiheuttaman tuhon. Tätä kutsutaan kellomestari Hanusin kostoksi. Kello siis toimii edelleen, ja jokaisen täyen tunnin koittaessa kellon mekaaniset osaset alkavat liikkua, apostolit ilmestyvät luukuistaan ja kelloa somistava luuranko vasaroi jotakin osasta. Kellon show on nykyajan teknologiaan tottuneelle ihmiselle hienoinen pettymys, mutta täytyy muistaa, että kuusisataa vuotta sitten standardit olivat täysin eri luokkaa.

Turret kerääntyvät katsomaan kellon show'ta

Kävelykierros esti kaksi ja puoli tuntia, ja sen jälkeen olin niin väsynyt, että otin parin tunnin päiväunet. Kamalaa, en ikinä nuku päivällä, jos en ole sairas. Tällä kaupungilla on outo vaikutus minuun. No, se terveydentilastani. Tänään kävin outlet-kaupassa Prahan ulkopuolella, huomenna on kahvittelupäivä, tiistaina on firman tiimi-ilta, keskiviikkona voisin mennä tiibetiläiseen tapahtumaan, torstaina alkaa Latinalaisen Amerikan ruoka-ja kulttuurifestivaali, perjantaina muutan uuteen huoneeseen ja lauantaina menen Ikeaan ostamaan sen, mitä huoneesta sitten puuttuukin. Viikko on siis hyvin suunniteltu!

Ensimmäinen viikko Prahassa

Eka viikko oli täynnä kaikenlaisia virallisia asioita. Sain vuokrattua huoneen, mutta en pääse muuttamaan sinne ennen syyskuuta, joten olen jumissa täällä hostellilla. Herää kysymys miten ihmeessä onnistuin asumaan Australiassa koko vuoden hostellissa? Yks viikko alkaa jo tuntua liialta. Kaikki toiset tuntuu olevan lomalla täällä, on aikaa mennä bailaamaan ja ryömiä pikkutunneilla kotiin välittämättä lainkaan siitä, kuinka paljon melua tulee aiheutettua. Vielä kaksi viikkoo ennen kun pääsen uuteen huoneeseeni.

Huoneen vuokrauksen lisäksi kävin Supreme Courtissa tilaamassa rikosrekisteriotteen, jonka työnantaja vaatii uusilta työntekijöiltään. Läpäisin myös terveystarkastuksen, jossa ainoaksi viaksi todettiin korkea verenpaine. En jotenkin jaksa ihmetellä.

Pankkitilikin on jo onnistuneesti avattu, ja uusi pankkikortti tuli perjantaina. Se on varsin arvokkaan näköinen ja kullanvärinen. Etupuolella on jonkin sortin leijonan kuva. Näyttää rikkaan ihmisen pankkikortilta. Jään siis odottelemaan suuria rahavirtoja.

Enää pitäisi käydä muukalaispoliisin juttusilla. Tästä aiheesta on erilaista infoa liikkeellä Joskus EU-kansalaiset ei käy rekisteröitymässä ollenkaan. Tuskin kukaan rekisteröinnin perään kyselee kuitenkaan. Mutta toisaalta se on lain vaatimus...

Kuvia ei nyt tähän postaukseen ollut laittaa, on ollu niin kiire juosta virastosta toiseen, ettei ole ollut aikaa maisemia ihailla. Ehkä seuraavaan postaukseen sitten enemmän silmäniloa. ;)

The first week in Prague

The first week was full of all kind of official things. I rented a room but can only move in in the beginning of September, so I am stuck in the hostel at the moment. How could I ever live in a hostel for a year in Australia? It's been only a week and I am so tired already. The others are here on a holiday, they like to go out to party, they come in late and don't even try to keep the noise level to a minimum. Two more weeks and I can finally move to that room of mine. I already wrote a list of things I want/ need to buy in Ikea to make the place look like home.

In addition to renting a room I've also successfully obtained my criminal record Supreme Court. It is mandatory to submit the report when starting a new job. Also, I went to a medical check where I was declared to be healthy enough to work The only thing amiss with me was blood pressure.. No wonder.

Bank account has also been taken care of, only substantial amount of money is missing.. My new debit card has also arrived already, it's a pretty gold-colored thing with some sort of lion on it. It looks like a card of a wealthy person! 

The only thing that remains on the to-do list is registering at the Foreign Police office. There is some controversial information about the necessity of such procedure. The rumor has it that many people from the EU area don't actually register. It's unlikely that somebody will ask about it anyway. But on the other hand it is still a requirement..

There are no photos yet, I've been so busy running from one office to the other that I haven't had time to appreciate the beauty of this city. I hope the next post will contain more visual aids for you ;)

Kuis menee

Suunnittelin Suomi-blogin kirjoittamista, mutta jotenkin en jaksanut innostua aiheesta. Nyt olen muuttamassa Tsekkeihin töihin, ja the Daily Immigrant keskittyy jatkossa elämään Tsekeissä, mutta tarj´koitus on myös kirjoittaa Suomi-aiheista blogia, kenties jossakin toisessa alustassa. Mutta siitä lisää myöhemmin.

Tänään yritin kyhätä kasaan raporttia terveydentilastani ennen työn alkua olevaan terveystarkastukseen. Itse asiassa en saanut aikaa koko terveyskeskukseen ennen työn alkua, ja siitä se ajatus sitten lähti, Ehkä voisin päästä helpolla ja kirjoittaa oman epikriisini itse. Mulla ei oikeastaan ole paljon tietoa raporttiin, sillä lääkärissäkäyntini ovat viime aikoina olleet ympäri maailmaa, enkä todellakaan aio alkaa kyselemään esim. Koreasta, josko vielä löytyisi dokumentti vuonna 2011 sairastamastani korvatulehduksesta. Siispä väärentämään raporttia. Menin e-kantaan ja kopioin potilaskertomukseni sieltä, laitoin ne kivannäköiseen pohjaan ja käänsin itse englanniksi. Väärennös- ja petostyö vei tunnin, mutta sitten saavutuksestani ylpeänä kävin kirjastolla printtaamassa paperini. Ja pian sen jälkeen firma laittoi viestin, että en oikeastaan tarvitse mitään dokumenttia, jos ei sellaista ole, voin vain selittää lääkärille viimeaikaiset vaivani. Voihan vee. Mutta se oli tosi taitava väärennös joka tapauksessa..

Australia muutti minua aika paljon. Koskaan aiemmin ei olisi tullut mieleenkään ryhtyä edellä kuvattuihin toimenpiteisiin, olisin mennyt kiltisti terveyskeskukseen ja pyytänyt raporttia sieltä, sitten maksanut itseni kipeäksi paperin käännättämisestä. Yksi tavoite Australiaa ajatellen oli tulla rennommaksi ja stressata vähemmän, ja taisin päästä tähän tavoitteeseen helposti. Muutan parin viikon päästä, enkä ole alkanut etsiä kämppää yms, eikä edes vanne kiristä päätä. Vielähän tässä on aikaa.

What's up

I was planning to write about Finland but somehow I couldn't find the interest towards the topic. Now I am going to move to Czech Republic and the Daily Immigrant is going to concentrate on my experiences there, but I am also planning to start writing a separate blog about Finland, maybe on some other platform. More about that later.

Today I was trying to prepare a report on my medical history for initial health check before the work begins. As a matter of fact, it was impossible to arrange the medical check to actually take place before the start date. That made me think of the possibility to forge my medical report as I don't actually have a recent one, moreover I don't even know what kind of document that would be. Most of my visits to GP have been abroad for the past year and accessing the information would be quite difficult. So I logged in to our new online account where all the recent medical data is stored. I copied it to a nice-looking template and translated it into English myself. This forgery and falsifying of data took me the better part of an hour, then I finally went to library to print my report of which I was extremely proud. And shortly after that I got a message from my company explaining that the report is not necessary, I just need to explain my medical history to GP during my appointment. tough luck! But it was a really nice fake report..

Australia has really changed me a lot. Never before would it have occurred to me to prepare my medical report myself. I would have asked the health center to provide it and then paid myself sick for translating it. Also, I am moving in a couple of week's time but I haven't even started to look for an apartment or anything like that. Plenty of time later, huh? One of the goals I wanted to accomplish in Australia was to become more relaxed and worry less. Apparently I met the goal, easily.