Supermarkettien arvaamattomuus- ruokaostoksia maailman laidalla

Silläkin uhalla, että kuulostan kiittämättömältä ja nirsolta, aion sanoa sanasen ruokaostoksista..

Jos olet koskaan kierrellyt ruokakaupassa ulkomailla löytämättä jotain, mitä tarvitset, mutta mikä varmasti on siellä jossain? Olen jokseenkin varma, että jossain päin supermarkettia jossain päin Tsekkejä on maissitärkkelystä tai perunajauhoja, mutta niiden tarkka sijainti on säilynyt toistaiseksi tuntemattomana. Sen sijaan löytyy kyllä 18 sorttia kuivattuja papuja (mutta ei mustia papuja, tietenkään) ja hyllymetreittäin pastaa, pastakastikkeita ja riisiä.

Riisin lisäksi juustoja löytyy ja kaikenlaiset lihaklöntit odottavat ostajaansa kylmäkaapeissa. Billasta löytyy jopa temphe, indonesialainen tofunkaltainen soijapaputuote ja moni kauppa myy huokeaa tofua. Kurpitsoja löytyy useita laatuja. Mutta soijakastiketta ei löytynyt meidän kulmakaupasta ja maustevalikoimakin tuntui rajoittuvan suolaan ja pippuriin. Tässä kohtaa pitää toki muistaa, etten ole kovin nokkela etsimään tavaroita missään, en edes Suomessa missä etikettien lukeminen kuitenkin melko vaivattomasti sujuu. Kun vielä asuin kotona, usein kävi niin, että äiti lähetti asialle ostamaan jotain, mitä en koskaan löytänyt, vaikka se oli aika helpossa paikassa, kun äiti sitten myöhemmin näytti, mistä mitäkin löytyy ruokakaupassa. Äiti-parka, varmaan hän halusin hieman välkymmän penskan.

Karkkia vai kepponen?

Joka maa, jossa olen asunut (paitsi Irlanti) on jotenkin yllättänyt ruokakauppaosastolla. Etelä-Koreassa hedelmät maksoi mansikoita, jopa omenat ja etenkin kaikki sitäkin eksoottisempi. Sen sijaan joka paikasta sai tukkupakkauksina chilitahnoja, chilijauheita ja tolkuttomasti erilaisia nuudeleita. Puolassa jokin myyntiartikkeli saaattoi vaan loppua kaupasta, ja sitten sitä e tullut hyllyille päiväkausiin. Kerran loppui kurkut. Mitä helvettiä niille tapahtui? Ajoiko kaikki kurkkurekat ojaan, vai?

Australia on luku itsessään. Kuten ehkä olenkin jo maininnut, Australia oli sairaan kallis. Lähes kaikki tuotteet oli Australiassa kasvatettuja. Todella kylmästä maasta tulevan ihmisen on vaikea kuvitella, että on olemassa paikka, jossa voi kasvattaa melkein mitä vihannesta tai hedelmää vaan. Meillä kun ei kasva kuin kaikkein sitkeimmät ja nöyrimmät kasvit. Toisaalta kyllä sen välillä mausta huomasi Ausseissa, että joku kasvi oli alunperin tottunut erilaiseen maaperään.

Lopetan valitusvirteni toteamalla, että tänään oli kesäkurpitsojen vuoro loppua Albertista. Ei ollut yhtään minulle jätetty, joten en sitten varmaan niitä lounaslaatikkooni suunnittele. Eipä sitten...