lauantai 14. tammikuuta 2017

Vaatteet tekevät miehen

Päätin kirjoittaa yhdestä lempiteemastani, eli vaatteista. Nyt joulun aikaan oli joka paikassa alennusmyynnit, jotka edelleen jatkuu. Mun mielestä vaatteet on aika kalliita Australiassa, jopa Forever 21, joka melkein missä tahansa muualla myy pikamuotia suhteellisen edullisesti, on täällä tosi hinnakas. H&M on ainoa uskollisesti halpa paikka, jossa käyn ostamassa mitä nyt sitten tarvitsenkin.

Varsinkin, kun näin joidenkin vaatekauppojen hintalaput, olin kiitollinen, että mukaan tuli otettua kaikkea mahdollista. Useista ketjuista ei irtoa juuri mitään alle sadan dollarin. Mutta puoli vuotta samoissa vaatteissa alkaa tökkiä kenen tahansa naisen mielestä, joten joululomalla hepo karkasi käsistä ja talletin joulubonukset H&M:n kassalla. Myös Victoria's Secretillä oli mahtavat joulualet, alusvaatteita vain vaivaisella kahdeksalla dollarilla. Rakastan Victoria's Secretiä, joten sinnekin hupeni ihan vaan muutama dollari.

Ikkuna näyttäisi kaipaavan pesua kovasti, mutta kerrankin se ei oo mun murhe
Vaatteita rakastavalle ihmiselle jatkuva muuttaminen on tosi vaikeaa. Kun muutin Puolasta Irlantiin, jouduin jättämään jälkeeni suuren Ikean säkillisen ja pari muovipussillista vaatteita. Heitin ne vaatekeräyskonttiin, toivottavasti saivat hyvän kodin jostakin. Nytkin matkalaukku jo repeilee liitoksistaan, kun neiti on hieman tehnyt tarpeettomia hankintoja. Odotan kasvavan kauhun vallassa maaliskuun loppua, jolloin Australian eräpäivä lähenee ja joudun jälleen tekemään raskaita valintoja, mikä paita pääsee takaisin kotiin ja mikä ei. Töissä tuli mieleen, että voisin yrittää myydä myös ne kaikkein kuluneimmat rievut eteenpäin. Joinakin päivinä käsittelen niin huonoksi menneitä kamppeita, että niissä on jo enemmän reikää kuin materiaalia ja sillon iloisena ajattelen, että omat vaatteethan on itse asiassa ihan hyviä vielä. Jos kerran ihmiset edelleen käyttää jotain, mikä mun mielestä kelpaisi korkeintaan trasseliksi, niin miksipä en möisi omia ryysyjäni? Ei se ole tyhmä, joka pyytää, vaan se, joka maksaa.

Töissä muuten pysyy hyvin ajan hermolla muodin suhteen. Joskus käy niin, että yhtäkkiä huomaa kaikkien hankkineen samanlaisia paitoja, joissa on rusetit hihoissa, samanlaisia lastenvaatteita, joissa on tupsuja helmassa jne. Ovat muuten rasittavia silittää, älkää suosiko moisia!


PS. Tällä blogilla on viimeinkin sähköpostiosoite. Jos mieleen tulee kysymyksiä/kommentteja Australiassa, Puolassa, Irlannissa tai Etelä-Koreassa asumisesta, laita rohkeasti meiliä, niin jutellaan.  cathy.thedailyimmigrant@gmail.com

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti