Lentopelkoja

Niin, pelkään lentämistä. Jos ihmisen olisi tarkoitus lentää, meillä olisi siivet. Tultiin eilen taivaan kautta Sydneyhin ja lento oli myöhässä. Kapteenin kuulutuksen mukaan oli ollut voimakasta vastatuulta matkalla Cairnsiin ja lisäksi jopa tietokoneongelmia. Rennot queenslandilaiset oli sitten sammuttaneet tietokoneen ja menneet varmaan tupakan mittaiselle tauolle. Tässä vaiheessa olimme Annan kanssa kumpikin sitä  mieltä, että olisimme tulleet aivan hyvin toimeen ilman tätä tiedonjyvästä. Toivottavasti mikään ei mennyt pahasti pieleen silloin kun tietokone oli pois päältä.

Aloin miettiä kaikkia muitakin epämiellyttäviä lentokonekuulutuksia, joita on tullut vastaan. OK, koneen henkilökunta lentää päivättäin, ja pikku ongelmat matkalla on heille arkipäivää, mutta olisi silti kiva, jos henkilökunta malttaisi olla päästelemättä sammakoita suustaan. Kokosin alle muutamia näistä sammakoista.

1. Matkalla Ruotsiin kapteeni kuulutti, että kone on myöhässä, koska pojjaat korjailee  sen moottoria. No kiva, että korjaavat, mutta kuten sanottu, tieto lisää tuskaa.
2. Matkalla Japanista Suomeen keskellä voimakasta turbulenssia stuertti aloitti kuulutuksen "ikävä kyllä täytyy kertoa teille, että.. ", jolloin oma mieleni jatkoi "että teemme kohta pakkolaskun Siperiaan". Kyseessä ei ollut mitään sen dramaattisempaa, kuin että kana-ateriat oli loppu ja jäljellä oli vain nautaa.. Olisikohan kuulutuksen voinut kenties muotoilla toisin?
3. Ranskasta lähtiessä kuulutettiin, että odotamme, että linnut poistuvat alueelta. Kaikkihan tietää, miten vaarallisia linnut on lentoliikenteelle. Jälleen kerran, pitäkää mölyt mahassanne.
4. Tämä samainen lento Sydneyhyn, matkan loppuvaiheessa hyviä matkustelijoita kehoitettiin laittamaan turvaohjeet etummaiseksi, koska (näin ymmärsin) kone kaartaa jyrkästi kenttää lähestyessä. Odotin sydän kurkussa tätä kallistusta, mutta sitä ei koskaan tullutkaan. Aina ei voi voittaa.
5. Jälleen kerran matkalla Ruotsiin, kone lähti myöhässä, koska "talvi yllätti Helsingissä". Ystävät rakkaat, te asutte Suomessa ja on lokakuun loppu. Miten se nyt voi olla niin suuri yllätys, että tulee talvi? PS, kai te saitte jo lumen pois kiitoradalta?

Näitä on varmaan vaikka kuinka paljon, mutta ovat unhtuneet. Muuten vaan epämiellyttäviä tilanteita koneessa on esimerkiksi se, että kanssamatkustaja ei ymmärrä sammuttaa älypuhelintaan, koska se nyt on vaan niin tärkeää tarkistaa just sillä minuutilla, voittiko oma suosikki jalkapallojoukkue viimeisimmän pelin. Haloo, kannattaako sen takia tapattaa meidät kaikki? Kerran matkalla Osakaan kone oli jo rullaamassa kiitoradalla, kun lentoemäntä juoksi edessä istuvien tyttöjen luo ja käski yksiselitteisesti sulkea puhelimet, ja mitäs nämä tytöt siitä välittivät, kun piti vielä tykätä sen ja sen postauksesta facebookissa. Uskomatonta! Kun sitten kone vielä Osakaan laskeutuessa näytti laskeutuvan suoraan mereen (koska huoh, Osakan lentokenttä on pienellä saarella), niin ajattelin varsin uida takaisin kotiin Koreaan ja pysyä siellä.