Tässä on talo jonka rakensi Jussi

Kävelin äsken kaupasta kotiin ja katselin taloja tien varrella. Kaikki ovat todella kauniita, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitävät, niin ah niin epäkäytännöllisiä. Jo Irlannissa asuessa mietin usein, miksei talvea otettu ollenkaan huomioon taloja rakentaessa ja sama toistuu täällä pallon toisella laidalla. Australiassakin on trooppista pohjoista lukuunottamatta talvi ja täällä vuorilla tulee jopa lunta. Mutta se ei näy talojen arkkitehtuurissa millään lailla. Taloteemasta juohtui mieleen vanha lastenloru tässä on talo, jonka rakensi Jussi, ja ajattelin kertoa Australian rakennuksista tähän loruun pohjautune. Tässä mennään..

Kuvan talo ei liity tapaukseen

Tässä on talo, jonka rakensi Jussi. Tässä on pesuallas, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Tässä ovat kylmä- ja kuumavesihanat, jotka ovat talossa, jonka rakensi Jussi.
Eli pitää kuitenkin taas valittaa vanhasta ongelmasta, eli erillisistä kylmä- ja kuumavesihanoista. Miten on mahdollista, ettei täälläkään ole vielä ymmärretty, että se on ihan paska ajatus ja muutenkin epäkäytännöllinen?

Tässä on pesutupa, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on pyykkikone, joka on pyykkituvassa, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on kylmävesiohjelma, jonka voi valita pesukoneesta, joka on pyykkituvassa, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. 
Ja samaan hengenvetoon toistan taas ihmetyksen siitä, miten joku voi kuvitella, että pyykki puhdistuu kylmässä vedessä? Meidän emännällä on yksityinen bed&breakfast-paikka, ja hänen mielestään on ok pestä vieraiden pyyhkeet ja lakanat kylmällä pikaohjelmalla. Emännän mielestä on myös ok käyttää vieraiden kylpypyyhettä vessan lattian pesuun. En tiedä teistä rakkaat lukijat, mutta minua oksettaa ajatus siitä, että pyyhkisin esimerkiksi kasvoni pyyhkeeseen, jolla on pesty vessan lattia, ja joka on sen jälkeen pesty vartin ohjelmalla kylmässä vedessä. Hyi helvetti. En kyllä mene Australiassa mihinkään yksityiseen majoitukseen.

Tässä on ikkuna, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on tiiviste, joka unohtui sen ikkunan välistä, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on ovi, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on karmi, johon se ovi ei sovi, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. 
Mutta niin, talot ja aussien suhtautuminen kylmyyteen. Ensinnäkin se poikkeaa suuresti omasta suhtautumisesta kylmyyteen. Kun asuu siellä pohjoisessa, jossa lämpötila voi helposti laskea miinus kolmeenkymmeneen. kylmyyteen varautuminen ei ole vaihtoehto, vaan olosuhteiden sanelema pakko. On pakko olla kunnolliset ovet ja ikkunat, on pakko olla kunnon eristeet ja tiivisteet sun muuta. Ja on todella kätevää, jos on eteinen, jotta kylmä ilma ei pääse suoraan virtaamaan esimerkiksi olohuoneeseen, kuten täällä.

Tässä on keskuslämmitys, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on virtanappi, jota ei saa painaa, joka on keskuslämmityksessä, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. 
Talven alussa olimme Sunshine Coastilla ja ihmettelimme aina, miksi meidän isäntäväki jätti yöksi ikkunat auki, vaikka lämpötila laski yöllä muutamaan asteeseen. Ilmeisesti heillä oli tapana jättää talo yöksi tuulettumaan, oli ulkona kylmä tai ei. Eipä tulisi itselle mieleen laskea kylmää ilmaa sisään talvella. Mutta Australiassa sillä ei ole niin väliä, koska taloja ei kannata lämmittää, joten ei tarvitse pelätä, että kallisarvoinen, hintava lämmin ilma pääsee pakenemaan. Täällä vuorilla on edelleen kylmä, varsinkin öisin, mutta emäntä katkaisee lämmöt yöksi, koska "se on liian kallista" ja aamulla lämpötila sisällä on +15 kieppeillä. Joka aamu emäntä on yhtä ihmeissään siitä, että meillä on kylmä. Siis haloo, +15 EI ole asuinhuoneen lämpötila, päivällä ulkonakin on lämpimämpää. Mutta ei se meidän emäntää haittaa, sillä itse hän loikoilee sohvalla sähköhuovan alla, kun minä ja Anna palelemme vetoisten ikkunoiden vieressä kurjissa nojatuoleissa.

Näen kyllä, että esimerkiksi tämän talon lämmittäminen on silkkaa energian hukkaa, talon alkuperäinen osa on rakennettu 1800-luvun lopulla, ja uusi osa on rakennettu samaa tyyliä noudattaen. Ikkunat ovat yksinkertaista lasia, ovet eivät ihan käy karmeihinsa ja raoista puhaltaa hyytävä tuuli. En tiedä. olisiko pitänyt itkeä vai nauraa, kun emäntämme kertoi tuoneensa olohuoneen antiikkisen koristeoven ulkomailta. Olisiko ehkä kuitenkin kannattanut laittaa sen tilalle kunnollinen ovi, josta päivä ei paista läpi, tai sitten vaan yksinkertaisesti olla laittamatta koko ovea, kun siitä ei pääse ulos kuitenkaan.

Tässä on kylpyhuone, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on puinen lattia ja sementtiseinä, joka on kylpyhuoneessa, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Tässä on kylpyamme ja liian pieni suihkuverho, joka on kylpyhuoneessa, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. 
Kylpyhuonetta ei tässä taloudessa lämmitetä ollenkaan, ja meidän kylppäri itse asiassa koostuu ammeesta, joka on puulattialla. Suihkussa käydessä kylppärin seinä (joka ei ole kaakelia nähnytkään) kastuu joka kerta, koska suihkuverho ei ihan riitä koko ammeen ympärille. Millainenkohan homevaurio ammeen takana muhii? Kylpyhuoneen pesuallas kuin  myös keittiön tiskiallas on upotettu puiseen tasoon, äly hoi älä jätä. Puuhan se on vedenpitävä materiaali parhaasta päästä. En ymmärrä näitä sisustusihmisiä, joilla ei ole hajuakaan käytännöllisyydestä.

Tässä on sädesieni, joka on talossa, jonka rakensi Jussi. Hurraa.