Australian luonnon ihmeet II- hellyttävät hedelmälepakot

Toivottavasti ette liikaa pettyneet, kun aiheena ei olekaan suloiset koalat tai kengurut. Mutta kun kaikki tietää koalat ja kengurut, mutta hedelmälepakot saattaa olla hieman vieraampia otuksia.

Tiesittekö, että lepakot ovat nisäkkäitä, ja ainoita nisäkkäitä, jotka pystyvät oikeasti lentämään. Niin, aivan niin kuin linnut. Lepakot jaetaan usein kahteen ryhmään, suurlepakoihin ja pienlepakoihin. Suurlepakot eivät käytä yleensä kaikuluotausta, vaan luottavat näköaistiinsa suunnistaessaan ruokareissuillaan. Suurlepakot eli hedelmälepakot käyttävät tavallisesti ravintonaan hedelmiä, vaikka 70% kaikista lepakoista on hyönteissyöjiä. Ja entäs sitten dracula-myytti? Verta imeviä lepakkolajeja on vain 3, kaikki niistä Meksikossa tai Keski-Amerikassa, ja vain yksi näistä vampyyrilajeista on todellinen vampyyri, joka imee verta ihmisestä.

Siellä niitä roikkuu omassa pussaan 

Ajattelin keskittyä hedelmälepakoihin, koska niitä oli trooppisessa pohjoisessa. Suomessahan lepakot on pikkuruisia otuksia, mutta Australiassa kaikki on suurta, niin hedelmälepakotkin. Esimerkiksi harmaapäisten lentokettujen siipiväli aikuisella on metrin luokkaa, ruumiin pituus on 20-30 sentin välillä, mutta painoa kertyy vain kilon verran, varmaan koska muuten tämä siivekäs ei jaksa roikkua puussa pää alaspäin.

Hedelmälepakoilla on tärkeä rooli Australian ekosysteemissä. sillä ne pölyttävät puita ja levittävät puiden siemeniä. Esimerkiksi edellisessä postauksessa mainitut eukalyptukset ja paperikuoriset puut tarvitsevat lepakoiden apua selviytyäkseen. Ikävä kyllä hedelmälepakoilla ei mene kovin hyvin: niiden luonnollinen elinympäristö pienenee. Lisäksi maataloudessa ja puutarhoissa käytetyt piikkilanka-aidat ja suojaverkot ovat uhka näille öisille vaeltelijoille, samoin kuin ihmisten nihkeä asenne lepakoita kohtaan.

Iltahämärässä lentoketut lähtee puustaan, harmi kyllä kuvaan ei tainut jäädä yhtään, ne ovat liian nopeita

Hedelmälepakot ovat fiksuja muuten kavereita, niiden älykkyystaso on samaa luokaa kuin delfiinin. Lepakot ovat yleisesti ottaen myös todella sosiaalisia eläimiä, jotka elävät yhdyskunnissa. Lepakkojen asuttamat puut tunnistaa jo kaukaa niiden erittämästä oudosta hajusta, joka erityisesti sateisena päivänä leviää todella laajalle alalle. (Lepakoiden pitämä meteli kuuluu myös kausa, lienee urbaani legenda, että ne nukkuvat päiväsaikaan!) Lentoketut lisääntyvät hitaasti, niillä on yleensä vain yksi poikanen vuodessa. Emolepakot ovat hyviä äitejä, ja toisinaan poikasensa menettänyt emo saattaa adoptoida emonsa menettäneen poikasen.

Cairnsin kirjaston puutarhassa asusti lepakoiden yhdyskunta

Siinäpä oli tämän päivän Avara Luonto. Jos kiinnostuit lentoketuista, kannattaa katsoa alla oleva video ja omin silmin nähdä, miten söpöjä lepakot voi olla. Tästä linkistä pääset videoon, jossa terävä lepakonpoikanen ryövää maitopullon :)
Clever baby bat steals a milk bottle