Kävin noin viikko sitten kävelemässä tässä ydinkeskustan ympärillä, jolloin todellakin huomasin, kuinka matkailu painottuu yhtäältä aasialaisiin turisteihin (joilla on rahaa) ja toisaalta reppureissaajiin (joilla ei niinkään ole rahaa). Yhden ostoskeskuksen koko yläkerta on pelkkää kiinaa, japania ja koreaa. Käyn siellä aina, kun koti-ikävä iskee. Sen sata pientä ja keskisuurta aasialaisten elintarvikkeiden kauppaa pitää huolen naapurimaanosan kulinaaristen herkkujen tarjonnasta, eikä hintakaan ole kovin paha (samaa ei voi sanoa ravintoloista).
Täällä Aasian naapurissa huomaa etenkin Itä-Aasian alati kasvavan merkityksen. Monet australialaiset ovat sanoneet, että Australia on siirtynyt kauppapolitiikassaan aina vain enemmän Aasia-akselille, koska niin no, se lienee järkevintä, kun ollaan täällä Aasian reunalla. Siinä missä ennen kouluissa opiskeltiin saksaa ja ranskaa, kiina, japani ja muut lähinaapurien kielet ovat nykyisin suositumpia. Tulevaisuus on kiinassa. Olisiko pitänyt kuitenkin jatkaa kiinan opiskelua? Jotkut viiaat ovat ennustaneet, että tämä vuosisata on Aasian vuosisata, taisivat tällä kertaa osua napakymppiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti