Miten niin pakkasin liikaa

Elämän mahduttaminen matkalaukkuun on taidetta, ja Australiassa tosi moni on ollut sitä mieltä, että en ole kovin kummoinen taiteilija. Joka ikinen ihminen, joka on nostanut matkalaukkuani, on todennut, että pakkasin liikaa. Vai niin. Noinkohan? Arvatkaapa mitä? Tällä hetkellä matkalaukussa ei ole yhtäkään vaatekappaletta, jolle ei ole vielä ollut käyttöä.

Jalat vie ja taas mennään

Oma neuvoni onkin heittää suoraan romukoppaan ajatus siitä, että matkalaukun pitäisi olla todella kevyt ja reppureissaajien pitäisi kilvoitella siitä, kellä on keveimmät kantamukset. Jos aiot mennä oikeasti vaeltamaan, siis kävelemään keskelle Australian lukematonta erämaata, niin ilman muuta kannattaa karsia turhat pois. Itselläni tilanne ei ole tämä, vaan olen kulkenut paikasta toiseen bussilla ja lentokoneella. Siinä se matkalaukkukin kulkee, eikä itse tarvitse rullata sitä perässä kuin muutama kilsa korkeintaan. Mikä ongelma se nyt on?

Itseäni ei hirveästi huvita ajatus siitä, että lähtisin edes kirpparilta ostamaan vaatteita täällä, ensinnäkin siksi, että ne ovat sielläkin kalliita, ja koska toisekseen kirpparilta on vaikea löytää mieleistään, oikeaa kokoa, ehjää ja puhdasta ja niin edelleen. Rakastan kippareita, mutta en lähtisi etsimään sieltä vaatetta tarpeeseen, vaan tekemään löytöjä. Lisäksi esimerkiski jonkun toisen jalkaan muokkautuneet käytetyt, hikiset kengät eivät kuulosta mielestäni kovin hygieniseltä tai mukavalta. 

Haluan, että minulla on vaatetta vähän joka lähtöön, kun olen matkalla. Shoppailu on toki kivaa, mutta sen on kivaa lähinnä vaan jos on säännöllisiä tuloja. Ehkä kuitenkin ennemmin syön täällä Australiassa, kun heitän 20 dollaria t-paidan hankkimiseen. Miksi ihmeessä ostaisin jotain, mitä minulla on pilvin pimein kotona? Ja vaatteitahan minulla riittää lähes loputtomasti.

Tämä jakku on kohta kiertänyt maailman

Sitten on vielä ne ikuiset pyykkihuolet. Koneellinen pyykkiä maksaa yleensä 4 dollaria, ja kuivausrumpu toiset neljä. Me pestään vaatteita käsin, jos ei päästä jossakin pesemään niitä ilmaiseksi. On ihan kiva, kun mukana on enemmän kuin kaksi t-paitaa, koska ihan aikuisten oikeasti, pyykinpesu reissun päällä on ihan perseestä. Ei ole paikkaa, mihin ripustaisi vaatteet kuivumaan, ja tää koko saari on niin kostea ja homeinen, ettei vaatteet kuivu kunnolla edes viikossa. Ihan kuin Irlannissa aikanaan. 

Ja kun kaikki hyvät vaateyhdistelmät on pyykissä, voi alkaa tehdä uusia yhdistelmä, joka kulkee mun ja Annan puheessa nimellä reppureissumuoti. Otetaan sitä, mikä on vielä puhdasta ja suhteellisen ehjää. Samat trikoot käy puutarhaan, työnhakuun ja pyjamaksi. Pitäisi varmaan perustaa muotiblogi seuraavaksi. LOL. Muuten, en ole koskaan parsinut vaatteita niin paljon kuin täällä. Onneksi niitä on paljon, niin voin surutta heittää pois ne, jotka näyttävät karmeilta sitten, kun tämä seikkailu loppuu.

Koti on siellä, missä tavarasi valtaavat eniten alaa

Kengät painaa myös paljon, mutta niitäkin on hyvä olla mukana. Mulla on viisi paria, joista kaksi paria on jo kulunut puhki. Kaikki kengät on olleet kovassa käytössä ja varvassandaalit piti jo korvata uusilla. Lämmintä vaatetta kannattaa ottaa mukaan, sillä etenkin tääll etelässä voi olla hyytävän kylmää. Arvatkaa, paljonko talvitakki painaa? Arvatkaapa sen jälkeen, paljonko sen ostaminen maksaa? Olen syvästi kiitollinen siitä, että olen niin liikuttavan itsevarma pakkaaja, enkä kuunnellut kenekään typeriä joskin hyväntahtoisia "ota puolet pois"-ohjeita. Puolikin vuotta olisi aika pitkä aika juosta takapuoli paljaana, saatika millaista mielipahaa moinen käytös saattaisi herättää.