An Australian family

The past 5 days have been quite busy and we have experienced so many new things that it's difficult to decide what should I write about first. Well, Anna and I joined a website called Workaway where you can find a job that'll offer you accommodation and meals but no salary. We thought it would be a nice way to get to know Australians, the local culture and at the same time improve our English. That's how we ended up at Sunshine Coast in a city called Landsborough. We help in the garden and last week we helped to organize a 21st birthday party. 21st is a big thing in Australia, usually arranged by the parents. We felt like we were arranging a wedding. 50 guests had been invited and it took several days to get the venue and all the snacks ready. Why don't we have parties like that in Finland?

Well that's something worth celebrating--

This afternoon we went sight-seeing. We visited Maleny hippie town and Monteville, which reminded us of an alpine village. The landscape here is just amazing, breathtaking and wonderful. Both the villages we visited were relatively small but they had all kind of shops selling anything from ceramics to textiles and the writer could easily spend an entire day there, wandering from one shop to another.

Somewhere there is the Pacific Ocean

In this area you can see the peculiar looking Glass House Mountains. The mountains are actually the "cores" of the volcanoes, the molten lava cooled inside the them. The nature here is spectacular, evergreen plants, sunshine and beaches. You can spot dolphins and whales during your morning walk on the beach but unfortunately we haven't been that lucky yet. Today we saw kangaroos and their joeys near the University of Sunshine Coast and I think I saw a fruit bat fly past my window. It's a pity that of not all the exotic animals are that nice. In the canal behind the house there are bull sharks, so it is possible to become their midnight feast by tripping on the jetty and falling into the canal. I'm sure they are aware of that, too. In every possible corner there's a disgusting spider spinning its even more disgusting web to catch poor unsuspecting flies. Life would be so much easier without them. What would happen to the ecosystem if all the spiders just disappeared? And one more fact about the terrible nature. Here in Australia they have built specific bridges for opossums so they can cross the roads safely. Or that was the master plan. But guess what? Foxes are clever and they've noticed that it pays off to wait at the end of the bridge. It's like a drive in MacDonalds for them!

Glass House Mountains

A kangaroo and a kangaroo's child

Elämää australialaisessa perheessä

Viimeseen viiteen päivään on mahtunut vaikka mitä uutta. Liityttiin Annan kanssa Workaway-sivustolle, josta löytyy hommaa majoitusta ja ruokaa vastaan. Ajatus vaikutti hyvältä, päästäisiin tutustumaan australialaisiin ja kasvattamaan paikallistuntemusta ja sanavarastoa. Niin me sitten päädyttiin Sunshine Coastille Landsboroughiin auttamaan puutarhahommissa ja valmistelemaan 21-vuotissynttäreitä. Kaksykköset on tässä maassa kova sana, bileet, jotka vanhemmat järjestää kersoilleen. Meistä tuntu siltä, että oltiin vähintään häitä järjestelemässä. Vieraita oli kutsuttu viitisenkymmentä ja tarjottavassa ja juhlapaikan järjestelemisessä kului useampi päivä. Herää kysymys, miksei Suomessa koskaan juhlita suuresti juuri mitään?

Siinä teille juhlimisen aihetta

Iltapäivällä mentiin ajelulle lähiympäristöön, tutustuttiin Malenyn hippikaupunkiin ja läheiseen Montevilleen, joka on kuin pikkunen eurooppalainen vuoristokylä. Maisemat matkalla on aivan upeat ja vaikka kumpikin kylä on melko pieni, tämä minä saisi päivänsä kulumaan helposti kiertelemällä kaikissa putiikeissa, joissa myydään kaikkea mahdollista keramiikasta hedelmiin.

Kaukana tuolla siintää meri

Tällä alueella Queenslandissa on Glass House Mountains, jotka on vanhojen tulivuorten "ytimiä", eli siis tulivuoren sisän jähmettynyttä laavaa. Luonto on muutenkin todella upeaa, ikivihreitä kasveja, merenrantaa ja auringonpaistetta. Rannalla voi nähdä delfiinejä ja valaita, mutta me ei olla nähty vielä kumpiakaan. Tänään näin ensimmäistä kertaa koskaan kengurun poikineen, ja äsken ikkunan ohi liihotteli hedelmälepakko. Kaikki eksoottiset eläimet on täällä, myös ne vähemmän miellyttävät. Takapihalta voi kävellä suoraan haialtaaseen. Hait tulevat jokea pitkin näihin pieniin kanaviin, joiden rannoille on rakennettu paljon taloja. Haitkin varmaan tietää, miten lähellä niiden iltapala on. Lisäksi joka nurkalla virittelee verkkoaan joku trooppinen hämähäkki, joka väijyy pahaa-aavistamattomia kärpäsraukkoja. Mitähän ekosysteemille tapahtuisi, jos hämähäkit katoaisi maailmankartalta? Kuultiin tänään, että fiksut ketut on opetelleet väijymään opossumeja niille tehtyjen "siltojen" juurella. Kamala luonto!

Glass House Mountains horisontissa

Kenguru ja kengurun lapsi

Stress work hour

Probably the title doesn't make any sense, it's a word that we came up with to describe the time you spend on planning and contemplating doing something that could be easily done in 15 minutes or less. So, if you spend 2 hours fretting over doing something simple, the amount of your stress work hours is 2. Easy! Because everyone knows that you get stressed when you know you should do something but you don't do it. Unfinished business is the greatest cause of stress. Some examples will follow.

Paying your bills. It's easy, just log in to your online bank, enter payment details and accept. My credit card bill is electronic, no need to enter payment details, I just need to accept the bill. Still, I have managed to avoid this simple task for a week and because the due date is in June I can imagine this particular bill will cause me stress for weeks to come.

My poor luggage, they always say it's too fat

Writing an Australian style CV. (Cultural fact: Finnish CVs should be short and go straight to the point. Apparently, Australians prefer a bit more elaborated version with more details.) We already have a CV, the only thing left is to edit it a bit and select a sporty picture to support our lie claim of being fit, strong and extremely healthy. However, we've been able to avoid editing CV for several days now, convincing ourselves that there's no point to apply any jobs before tax file number arrives and we have Australian prepaid phones. In addition, even seeing my CV causes me nausea and shudder, so I'd rather not see it in order to preserve my psychological wholeness. What kind of world this is where a piece of paper can define your value as a person?

We applied for a volunteer work up there in the north near Sunshine Coast. Hopefully we'll get a positive response. Working for accommodation and food is fine, we could save quite a lot of money that way. It would be nice to move out of the hostel, too. This is more like an employment agency than a hostel. Everyone's just sitting here on the balcony with a laptop, dramatically sighing. Just the kind of circumstances I wanted to leave behind for a while.

The task of the day is to finally get the prepaid. I guess I'll just bin my Aldi SIM card and go visit Vodafone etc. Aldi SIM is still in its inactive status as I don't have any Australian ID with which I could have it activated. Other companies apparently only need to see my passport. Hopefully I will soon be able to give you my new Australian number. Cheers!

"Not happy with the prepaid"- face

Stressityötunti

Otsikko sai alkunsa tässä eräänä päivänä siitä, kun mietittiin miten hyvä me ollaan lykkäämään kaikkee virallisen hoitamista. Stressityötunti lasketaan seuraavasti: aika jonka käytät sellaisen asian jahkailuun, jonka voisi hoitaa vartissa tai jopa lyhyemmässä ajassa. Seuraa esimerkkejä:

Laskujen maksaminen. Helppo homma, mene nettipankkiin ja maksa pois. Luottokorttilaskukin on niin valmis, ettei se tartte kuin hyväksyä, ei siihen mee kun pari minuuttia, mutta toki kannattaa jahkailla ja lykätä sitä mielellään ainakin viikko, pitempäänkin, jos eräpäivä on hamassa tulevaisuudessa. 

Voi raukka matkalaukku, aina läskiks haukkuvat

Australialaistyyppisen CV:n rakentaminen. CV:n pohjahan on jo olemassa, sitä ei tartte kun vähän muokata ja ottaa itestään urheilullinen kuva, jonka liittää CV:hen, jossa valehtelee olevansa hyvässä kunnossa ja voimakas. Kuitenkin tätäkin hommaa on viikko palloteltu sillä verukkeella, ettei kannata hakea töitä, ennen kun veronumero on tullut. Lisäksi CV-dokumentin avaaminen aiheuttaa niin voimakasta henkistä ja fyysistä pahoinvointia, että pysyisin mieluiten kaukana siitä ja terveenä. Miten voi pari sivua paperia määritellä ihmisarvon niin täydellisesti? 

Tänään haettiin vapaaehtoistöihin pohjoisempaan. Saatetaan jopa päästä sinne, olisi kyllä hienoa, heti säästettäisiin rahaa asumisessa ja ruuassa ja päästäisiin pois täältä hostellista. Tää koko paikka muistuttaa ikävästi työnvälitystoimistoa, porukka vaan istuu terassilla läppärin edessä ja huokailee syvään. Just sellasta elämää, josta halusin päästä hetkeksi pois. 

Tänään toivottavasti saadaan myös puhelinliittymä avattua. Ajattelin heittää tuon Aldin SIM-kortin huut helvettiin ja mennä Vodafonen tms juttusille. Aldin SIM on ollut varmistamatta jo monta päivää, koska mulla ei ollu mitään australialaista henkkaria jolla voisin todistaa olevani oikea, luotettava henkilö, jolle kannattaa aktivoida SIM. Kuulemma muut operaattorit aktivoi prepaidin passia näyttämällä. 

Ilmeeni, kun puhelinliittymä ei vaan ota auetakseen 

Anyways, toivottavasti pääsen pian ilmoittelemaan uuden puhelinnumeroni teille. Kuulemiin! 

No title

It's unbelievable we've been here one week already. Yesterday we opened bank accounts in ANZ bank. Anna had read that many other backpackers recommended ANZ even though it doesn't really matter which bank we have the account in, as we don't have any money to deposit. We just chose the first bank we visited because the guy who helped us there was so nice and helpful and because the only document they needed to see to open an account was our passports. Let's see if we'll be happy with the choice later on. At least their customer service was excellent. Then again, we have Poland to compare to. After the rude and indifferent service we got there, we can truly appreciate the individuals who make an effort for their customers, even for the penniless ones.

Look at the lovely blue water! 

Yesterday we also submitted our applications for medicare card that entitles us for discount on certain medical services. They only needed our passports and visas to process the application. The card should arrive in a couple of weeks, meanwhile we can use a temporary card they printed for us. A very patient lady in the office explained us how to fill in the application (and how to access wifi). Come on, I've been filling applications all my life, even in languages that I don't understand or can't even read. This one wasn't particularly challenging. Besides, I was under the assumption that I can at least use my own smart phone, even to access wifi,

In the evening we thought to treat ourselves to a beer after such a productive day. Unfortunately we didn't take into account that local Aldi can't sell anything that contains alcohol. What the fuck? Didn't see this one coming. There is a country that patronizes its citizens even more than Finland. So, we walked back to the hostel and asked the guys where they buy their beer. The supply seems to be unlimited.. They gave us directions to a bottle shop that had closed 8 p.m. Nice, we were there 8:15. Feeling quite disappointed and let down we bought non-alcoholic ginger beer in a convenience store and decided that tomorrow we are so not going to miss the opportunity to get a real beer. Unbelievable. No beer in supermarkets. For the past 2 years I've been living in countries where they sell even vodka in a supermarket. Especially Poland is relatively relaxed in that aspect and Monopolowy is ready to serve its thirsty customers 24/7.

Bamboos of Botanic Garden

We moved to a new room that's only for girls. Great. Finally we got rid of dirty and smelly hiking boots and the general mess the guys had created in their room. Girls' dormitory is so clean I could cry out of joy. In addition, we both have now bottom beds we've been waiting for a week. I feel like I'm not going to move out of the room anytime soon. The rumor has it one guy has been living in this hostel for a year now but maybe we are not going to stay that long after all.

Today we went to Chinatown. We are in such a holiday mood. I'm sure it's solar energy affecting us. It's a pity the sun sets already around 5 p.m. Nevertheless, this is the best winter ever!

Ei tällä ole otsikkoa

Ollaan oltu täällä nyt noin viikko. Avattiin pankkitilit tuonne ANZ-pankkiin, Anna googlesta katsoi, että se on ihan hyvä reppureissaajille. Oikeastaan ihan sama mihin pankkiin sitä olemattomat rahansa vie ja kun vielä ANZ:n poika puhui meidät pyörryksiin, niin vietiin meidät bisnekset sinne. Pankkitilin avaamiseen tarvitsi vain passin, ei mitään muuta. Katsotaan sitten myöhemmin, ollaanko vielä tyytyväisiä valintaan. Asiakaspalveluun ainakin ollaan huipputyytyväisiä. Puola-kokemus on opettanut arvostamaan palvelualttiiden ihmisten työpanosta, ja kaikki asiointi täällä Australiassa on tuntunut Puolaan verrattuna taivaallisen helpolta ja mukavalta.

Katsokaa nyt tätä sinistä vettä!

Haettiin samalla myös Mygov-toimistossa medicare-sairaanhoitokorttia. Suomella ja Australialla on joku kahdenvälinen sopimus, jonka nojalla me saadaan tietyistä sairaanhoitokuluista kortilla alennusta. Hakemuksen yhteydessä piti näyttää passi ja viisumi, ei muuta. Kortinkin pitäisi saapua meille muutamassa viikossa ja saatiin toimistosta mukaamme lappu, jolla voidaan todistaa, että kortti on onnistuneesti tilattu. Toimisto oli kuin ala-aste. Todella kärsivällinen virkailija lähes kädestä pitäen selitti, miten hakemus täytetään. (Täytyy sanoa, ettei tuntunut missään. Olen sentään tottunut täyttämään lomakkeita kielellä, jota en ymmärrä ollenkaan.) Lisäksi jopa ohjeisti meitä wifin päälle laittamisessa. Wut? Kai mä nyt omaa puhelintani osaan jotenkin käyttää.

Illalla ajateltiin palkita itsemme oluella, koska saatiin omasta mielestämme tärkeimmät asiat hoidettua. Sitä ei kyllä otettu huomioon, että paikallinen Aldi ei saa myydä alkoholijuomia. Siis mitä ihmettä, tätä en todellakaan osannut odottaa. On siis olemassa maa, joka holhoaa kansalaisiaan vielä enemmän kuin Suomi. Kysyttiin hostellin pojilta, mistä ne kantaa lukemattomat six packinsa yhteiseen jääkaappiin, ja saatiin ohjeet bottle shopiin, joka oli tietenkin menny kiinni klo 8, itsehän roikuimme ovenkahvassa siinä varttia yli. Mieli mustana ostettiin alkoholitonta inkivääriolutta kioskista ja päätettiin, että huomenna ei helvetti soikoon missata olutta kyllä. Uskomatonta. Siis ei kaljaa ruokakaupassa. Viimeset 2 vuotta oon asunu maissa, joissa saa kosanderiakin ruokakaupasta. Puolassa varsinkin Monopolowy palvelee janoisia 24/7.

Bambuja kasvitieteellisessä puutarhassa

Muutettiin tyttöjen huoneeseen. Mukavaa vaihtelua, on niin siistiä että ihan itkettää, eikä jätkien haisevat vaelluslenkkarit oo pilaamassa ilmapiiriä. Huone on kylläkin pienempi, mutta nyt meillä on kummallakin alapedit, joita ollaan ootettu kun hepo kevättä siitä asti, kun muutettiin tänne. Kuultiin entiseltä huonetoverilta kauhutarina, että joku jätkä oli asunu vuoden tässä hostellissa. Mitä ihmettä? eikö oo missään vaiheessa tullu mieleen muuttaa hieman kotoisampaan maisemaan?

Tänään käytiin museoita kiertelemässä ja kiinalaisessa kaupunginosassa. Maailman paras lomafiilis. Auringosta saa energiaa! Harmi vaan, että se laskee jo viideltä, kun on talvi. Kuitenkin, paras talvi ikinä!

Life outside of CV

Greetings from Australia, finally we have embarked on this journey! I haven't even talked much about the approaching working holiday as until the night before our flight it still felt like a dream, not like something an ordinary person can do. Business students like me do not go that far, to exotic places like Australia. Business students are supposed to stay at home and work their ass off in order to keep good old capitalism going and consumers happy. But now it's true. This ordinary girl decided to go to Australia and try what a life outside of CV feels like. Why? The answer can be found below the picture.

Summer in the middle of winter!

First of all, it took me 18 years to educate myself and then I started working immediately after school. It left me feeling quite unhappy with my life. I was scared I'm going to retire after 40 years of boring jobs and regret that I never did anything just for myself, but only worked too hard to built my CV. If you know the feeling, you'll understand me even through this incomplete explanation. If not, don't even bother to try, you'll only have a headache and I don't want to feel responsible for that.

So me and my ex co-worker from my previous job decided apply for a working holiday visa and go traveling in Australia. Just a thing or two about money then. I must confess had I known I'll need to burn approximately 1600 euros before I'll be able to see Australia, I would have hesitated more. First of all I had to pay around 300 euros for the visa, then another 300 for medical examination (I've been living in South Korea where there is higher risk to contract tuberculosis than in Finland), then 556 euros for a flight via Paris and Hong Kong and finally 450 euros for traveler's insurance. But luckily I didn't know and didn't get depressed beforehand. Plus living here is more expensive than in Finland. Hooray for human stupidity! :)

Spiders think this is a nice plant, too

The flight took 31 hours and already in Paris me and Anna were so tired we decided we will never select another holiday destination that's so far away from home. We almost forgot this journey is based on our own free will to go and explore, no one has forced us to sit 31 hours in 3 different airports and 3 different planes, When we arrived at Brisbane we were already feeling more positive and could have continued to Hawaii if offered the opportunity :)

The hostel we booked for the first night was quite OK but the place we are staying at at the moment is terrible. The lady at the reception kept yelling at us and throwing her calculator at the desk when we didn't understand something, If we asked her to repeat her message she just kept snorting and with uttermost reluctance repeated whatever she had to say. Nice example of perfect customer service, right? The price level. however, is suitable and we get free rice and wifi. Everything free suits our budget better than well.

This is not the great barrier reef but a plastic model at a museum 

We haven't seen or done that much here in Oz yet but at least we got the tax file number ordered already. Next week there'll be enough time to worry about official things like opening a bank account and ordering medi care card, this weekend we will just enjoy our newly found freedom!

Elämää CV:n ulkopuolella

Terkkuja täältä Australiasta, vihdoin ja viimein reissusta tuli totta! En ole edes hirveesti hehkuttanu tätä matkaa, koska ihan lentoa edeltävään iltaan asti koko juttu tuntui tosi epätodelliselta. Eihän nyt niin kauas noin vaan mennä, eikä sinne ainakaan lähde tällaset tavalliset pikku sihteerit, joiden on tarkoitus pysyä kotona ja pitää amerikkalainen markkinatalous pystyssä omalla työpanoksellaan. Mut niin siinä kävi että tällainen tavallinen tyttö kuin tämä meikäläinen päätti kokeilla elämää CV:n ulkopuolella. Miksi? Vastaus löytyy kuvan alta, lue jos uskallat.

Vihdoinkin kesä keskellä talvea!

Koska ensinnäkin pelkkä kouluttautuminen vei elämästäni 18 vuotta ja sen jälkeen siirryin suoraan työelämään, jossa minulla oli koko ajan sellainen olo, etten ole vielä edes elänyt ja kohta olen jo eläkkeellä, enkä ole koskaan tehnyt elämässä mitään pelkästään huvin vuoksi, vaan aina ajatellen sitä, miltä se näyttää CV:ssä. Te, jotka tiedätte tämän tunteen, ymmärrätte, vaikka selitys olikin sekava. Te, jotka ette tiedä, ettekä ymmärrä, älkää edes vaivautuko miettimään, sillä sellasesta tulee vaan pää kipeeks, enkä moista omalletunnolleni ota.

Joten päätimme siis lähteä reppureissaamaan Annan kanssa, kuten aina eräässä entisessä työpaikassamme haaveilimme. Australia oli oikeastaan ainoa vaihtoehto working holidaylle, joka oli meille järkevä, joten haimme viisumia tänne. Pitää nyt hieman tästä rahoituksesta puhua, elikkäs Australia on aika kallis investointi. Viisumi maksoi vajaat 300 euroa, mun piti käydä lääkärissä keuhkoröntgenissä, koska oon aiemmin asunut Etelä-Koreassa, missä on korkeampi tuberkuloosiriski ja se maksoi toiset 3 hunttia. Yksisuuntainen lento Pariisin ja Hong Kongin kautta maksoi 556 euroa ja matkavakuutus noin 450 euroa. Eli siis ennen kun olin nähny Australiaa edes vilaukselta, massia oli ehtinyt palaa 1600 euroa noin karkeasti arviolta. Plus että eläminen täällä ennen kun jostain irtoaa työpaikka tulee toki kalliimmaksi kuin kotona, Australia on vähän hintavampi maa.

Tämänkin kasvin lehdille oli jättihämähäkit virittäneet ansojaan

Matka kesti 31 tuntia ja jo Pariisissa aloimme kyseenalaistaa päätöksen järkevyyttä. Hong Kongiin asti jurnutimme siitä, miten ei kyllä toisten näin pitkää yhtäjaksoista reissua enää toiste ja vaikka mitä muuta. Melkein pääsi jo unohtumaan, että täähän on ihan vapaaehtoisuuteen perustuvaa, ei oo kukaan pakottanu lähtemään :D Brisbaneen saavuttaessa tuli kuitenkin ihan sellanen olo, että kyllähän tässä vois vielä toiset 8 tuntia johonkin lentää, että jatketaanko tuosta Havaijille vaikka.

Eka hostelli oli tosi kiva ja siisti, mutta kun tultiin tähän toiseen, niin tuli mieleen, ettei se Havaiji ehkä olisikaan niin paha juttu ollut. Vastaanoton kiinalainen eukko tiuski ja huuti meille ja paiskoi laskintaan ja jos jotain kysyttiin, että mitenkäs tämä nyt meni, niin hirveellä tuhahtelulla ja niskojen nakkelulla toisti sitten viestinsä. Ei oo tainu asiakaspalvelun käsite hänelle vielä ihan täysin aueta. Mutta tää paikka on ihan ok hinnoiltaan ja saadaan riisiä talon puolesta, mikä sopii köyhäilybudjettiin paremmin kuin hyvin.

Ison valliriutan näkemistä odotellessa museon muovikopiot saa kelvata

Hirveesti ei ole ehditty tehdä mitään vielä, veronumerot tilattiin. Edes puhelinliittymän hommaaminen ei onnistu yksinkertaisesti, siihen tarvitaan yhtä sun toista dokumenttia. Maanantaina kokeillaan avata pankkitili ja hakea paikallista Kela-korttia. Huomenna vielä nautitaan viikonlopusta ja siitä tunteesta, että on edes hetkellisesti oman itsensä herra ja oikeasti lomalla!