sunnuntai 9. elokuuta 2015

Matkamasennus

Muutto Irlantiin on nyt kunnialla hoidettu, vaikka kämppää ei tietenkään vielä olekaan. Ensimmäistä kertaa ikinä on pakko myöntää, että joo, oikeestaan ei olis huvittanut lähteä edes. Varmaan vanhuus tulee, mutta aloin jotenkin haaveilla omasta kämpästä, jossa asuisin enemmän kuin vuoden kerrallaan. Ja siitä, että voisi nähdä perhettä ja kavereita useammin kun pari kertaa vuodessa pari päivää kerrallaan
Ei näistä maisemista enää raaskisi luopua
Joka tapauksessa matkaan tuli lähdettyä, ja matka olikin aika pitkä, vaikka en sen kauemmas mennyt kuin Irlantiin. Välilasku Heathrow'lla kesti 9 tuntia. Siinä ajassa ehtii mainiosti testata, miten hyvissä kantimissa mielenterveys on, ja kun noin 4 tunnin jälkeen alkaa päätä hajottaa ja kaikki vaan naurattaa, niin voi todeta, että ei kovin hyvissä kantimissa.

Lentokoneiden nousun ja laskun seuraaminen käy viihteestä
Tokihan terminaalissa odottelussa oli omat hyvätkin puolensa, opin tuntemaan terminaali kakkosen kuin omat tyhjät taskuni ja voisin kirjoittaa siitä vaikka oppaan. Silti lennon lähteminen iltakuudelta oli suuri helpotus, samoin kuin se, että matka hotelliin kesti vaan kymmenisen minuuttia. Sokerina pohjalla hotellissa oli jopa amme! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti