lauantai 11. huhtikuuta 2020

The quarantine diary

Greetings from living room. Corona virus has stopped everything except for coming of the spring but actually it has made my every day life much easier. How did that happen? Well..



1. I´m not losing 1,5 hours every working day to commute to the office in dirty, crowded, disgusting metro. I turn on my laptop, sit down and I am at work. Magic.

2. I don't feel so fed up when I need to cook. (But I still feel somewhat fed up because I simply hate cooking.) Usually after work and hobbies feeding ourselves is the last thing I want to think about but after I started working from home I have had more energy and more inspiration to cook nice meals. We haven't eaten this well in months.

But I am still waiting for the restaurants to open. Even though my rational mind does understand that we are the lucky ones in the food lottery of the world, being able to eat every time we are hungry and unfortunately even when we are not hungry, my emotional side prefers to eat food cooked by someone else.


3. No stress about schedules. I admit to feeling easily pressured by all the things that need to be done. Even though I am still spending more time to generate income than I would like to, it is easier to fit my actual life around work when I don't need to go to the office. And of course there is nowhere to go, no hobbies no nothing, because everything is closed. So after work the only place I visit is the grocery store. Finally I have time to read books and do crafts and watch movies with my partner. This new freedom is quite nice, almost like being at the summer cottage.



4. The noise, movement and restlessness of the open office doesn't wear me down. Yes, I am an introvert plus I am quite unsocial, I don't form friendships easily, especially not at work and I most certainly don't enjoy being surrounded by people. Working in the open office is a nightmare that unfortunately will probably not end before I retire, unless these corona viruses keep coming up every second year or so. And while I am happy that I can still work and keep earning my salary when so many people have lost their jobs either temporarily or permanently, I am also happy that the income keeps coming but I don't need to keep going to the office for it. If I could freely choose I would always work from home, I feel much better mentally and am less tired when the working environment is pleasant.

So there is a list of some positive effects of the lockdown on my personal life, even though there is nothing good about a deathly disease sweeping through the world and I am in no way trying to state that corona itself is positive. But some side effects of it are not entirely bad. And the nature is thankful while we are not going to places and buying things. ;)

Karanteenipäiväkirjat

Terveisiä täältä kotisohvalta. Korona on katkaissut kaiken muun paitsi kevääntulon, mutta mikäpäs siinä. Arjestani on itse asiassa tullut karanteenin ansiosta sujuvampaa. Kuinka tähän on tultu? Noh..



1. En menetä joka päivä 1,5 tuntia työmatkoja kulkiessa ahtaassa, inhottavassa metrossa. Avaan aamulla läppärin ja istun perseelleni sohvapöydän eteen ja olen töissä. 

2. Ei ketutta niin maan kauhiast, kun joutuu laittamaan ruokaa. (Vaikka siis kyllähän se aina ketuttaa, koska kokkaaminen on inhokkihommani maailmassa.) Yleensä työpäivän ja harrastusten jälkeen ruokahuolto on viimeinen asia, jota haluaisin miettiä. Sen jälkeen, kun aloin tehdä töitä kotoa käsin, ei kokkailu ole ottanut niin vahvasti pannuun, ja ruokakin on parempaa kuin aikoihin. Hyvästi pikaruoka, eihän meillä ole syöty näin hyvin kuukausiin.

Odotan silti, että ravintolat aukeavat. Vaikka järjellä ymmärrän, että olemme niitä maailman onnekkaita, joilla on mahdollisuus syödä aina kun on nälkä ja valitettavasti vaikkei olisikaan, tunneminä sanoo, että on mukavampaa syödä jonkun muun laittamaa ruokaa.



3. Aikataulustressi on hävinnyt kokonaan. Vaikka tulonhankintaan kuluu edelleen enemmän aikaa kuin haluaisin, ei muun elämän aikatauluttaminen työn ympärille ole niin vaikeaa, kuin silloin, kun joutuu oikeasti raahautumaan toimistolle. Ei ole harrastuksia, joihin mennä, eikä mikään paikka ole auki, joten töiden jälkeen ainoa homma on ruokakaupassa käynti, ja tämä uusi vapaus on oikeastaan aika mukavaa. Luen, neulon ja virkkaan sydämeni kyllyydestä, ja katsomme miehen kanssa elokuvia. Ei hassumpaa, melkein kuin olisi mökillä.



4. Avokonttorin häly, melu ja jatkuva liike ei vie voimia. Olen introvertti ja sen lisäksi epäsosiaalinen, en solmi helposi ystävyyssuhteita missään, en varsinkaan töissä, enkä kaipaa ihmisiä ympärilleni. Avokonttorissa työskentely on painajainen, jolle ei valitettavasti näy loppua vuosikymmeniin, ellei sitten näitä koronoita tule parin vuoden välein. Mutta niin, olen valtavan onnellinen siitä, että palkka edelleen juoksee, mutta itseni ei tarvitse vaivautua sen takia. Jos saisin vapaasti valita, tekisin ikuisesti etätyötä, koska voin henkisesti paremmin ja olen vähemmän väsynyt, kun työympäristö on miellyttävä.

Siinäpä oli joitain mietteitä siitä, mitä hyvää karanteenissa on, vaikka maailmalla riehuvassa tappavassa taudissa ei toki ole mitään hyvää, enkä siis millään muotoa väitä, että korona on positiivinen asia. Mutta jotkut sen aiheuttamat muutokset päiväjärjestyksessä ovat ihan mukavia. Ja luontokin kiittää, kun emme ole koko ajan menossa ja kuluttamassa sankoin väkijoukoin. ;)